Vastuullisuus­­raportti

2019

Pääjohtajan katsaus

Kelan tavoite on toimia ihmistä arvostavasti, osaavasti, yhteistyökykyisesti ja uudistuvasti. Näihin arvoihin perustuu myös vastuullisuustyömme. Kelan visiona on palveluiden edelläkävijänä luoda hyvinvointia ja oman elämän hallintakykyä.

Vastuullisuuden keskeinen painopiste Kelassa on sosiaalisesti kestävä kehitys. Sen päämääränä on turvata hyvinvoinnin edellytykset nykyisille ja tuleville sukupolville. Vuonna 2019 Kela on aktiivisesti osallistunut nuorten syrjäytymisen sekä eriarvoisuuden ehkäisemiseen kehittämällä ammatillista kuntoutusta, kuntoutuspalveluita ja lainsäädäntöä. Nuoret ja eri yhteistyötahot ovat antaneet positiivista palautetta oikeansuuntaisesta kehitystyöstä, nuorten palveluista sekä erityisesti uudesta tavasta kohdata nuori.

Viime vuonna päätimme uudistaa strategiamme niin, että osallistimme henkilökuntaa sen suunnittelussa. Uuden strategian läpileikkaavana teemana on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentaminen. Vuonna 2019 panostimme vastuullisuustyön vaikuttavuuteen ja tiedon lisäämiseen, ja tämä kehitystyö tulee jatkumaan myös tänä vuonna.

Vuonna 2020 vastuullisuustyössä keskitymme erityisesti kestävään talouteen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Lisäksi pyrimme vahvistamaan luottamusta ja yhteistyötä sekä kehittämään vaikuttavuutta ja vastuullisuustyön seurantaa. Myös työmme kestävän kehityksen kansallisissa työryhmissä jatkuu.

Kelan vastuullisuustyön saavutuksista voit lukea lisää tästä raportista.

Outi Antila
Kelan pääjohtaja

Kelan vastuullisuuden johtaminen

Kelan vastuullisuustyö lähtee liikkeelle strategiasta. Vastuullisuus perustuu vahvasti myös Kelan lakisääteiseen tehtävään sosiaaliturvan toimeenpanijana. Sosiaaliturvasta huolehtivana organisaationa toimintamme kytkeytyy erityisesti sosiaalisesti kestävään kehitykseen.

Olemme asettaneet vastuullisuustyöllemme tavoitteet, jotka ohjaavat työn toteuttamista. Tavoitteet on ryhmitelty neljäksi teemaksi, jotka toimivat vastuullisuustyön painopisteinä. Kelan vastuullisuussuunnitelma tullaan päivittämään keväällä 2020.

Kelan vastuullisuusteemat ja -tavoitteet

Sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen
1. Olemme aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja.
2. Tuemme asiakkaidemme hyvinvointia ja oman elämän hallintaa.

Eriarvoisuuden vähentäminen
3. Toimimme syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
4. Kehitämme palvelujamme asiakkaidemme ja henkilöstömme monimuotoisuuden huomioimiseksi.

Vastuullinen yhdessä tekeminen
5. Olemme vastuullinen työnantaja.
6. Toimimme taloudellisesti kestävästi.
7. Sijoitamme varamme vastuullisesti.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen
8. Pienennämme hiilijalanjälkeämme.

Kelassa on erilaisia vastuullisuutta tukevia suunnitelmia ja ohjeistuksia. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman päivittäminen aloitettiin syksyllä 2019, ja uusi suunnitelma julkaistaan keväällä 2020.

Kelan vastuullisuustyön seminaarissa joulukuussa 2019 määriteltiin Kelan vastuullisuustyön nykytilannetta ja visioitiin tulevaisuutta. Esiin nousi selkeä tarve jakaa tietoa ja syventää ymmärrystä koko henkilökunnan tasolla. Vuoden 2020 aikana vastuullisuustyötä tehdään näkyväksi, ja sille asetetaan tänä vuonna entistä konkreettisempia tavoitteita, joiden toteutumista seurataan.

Strategisena tavoitteenamme vuonna 2020 on luottamus ja yhteistyön vahvistaminen, asiakaskokemuksen kehittäminen sekä tiedon liikkuvuus ja hyödyntäminen.

Kelan uusi strategia on tehty yhdessä

Kelan uuden strategian määrittelyssä ja arkeen kuljettamisessa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä. Strategian perusta luotiin tiiviissä yhteistyössä koko Kelan ja keskeisten sidosryhmiemme kanssa.

Kiteytyneen työn taustalla on esimerkiksi strategiakiertue kaikissa vakuutuspiireissä ja asiakaspalveluyksiköissä, asiantuntija- ja sidosryhmähaastatteluja, kymmeniä työpajoja, asiakaspalvelutyön havainnointia, avointa viestintää ja kaikille kelalaisille avoin verkkokysely.

Haluamme ylläpitää samaa yhdessä tekemisen henkeä läpi koko strategiakauden. Tavoitteiden kuljettaminen arkeen toteutetaan yhteistyössä ja avointa vuorovaikutusta korostaen.

Uuden strategian tavoitteiksi nousivat luottamus ja yhteistyön vahvistaminen, asiakaskokemuksen kehittäminen sekä tiedon liikkuvuus ja hyödyntäminen. Kelan strategian tavoitteet konkretisoituvat toimenpiteiksi neljässä osastrategiassa. Niillä tuetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Tavoite 1:
Olemme aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Teemme aloitteita sosiaaliturvan lainsäädännön kehittämiseksi.

Yhtenä vastuullisuustyön tavoitteena on vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa. Tavoite kytkeytyy erityisesti sosiaaliturvan lainsäädännön kehittämiseen. Vaikuttamalla lainsäädäntöön voimme osaltamme edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä.

Julkaisemme vuosittain lainsäädännön kehittämissalkun, jonka kehittämiskohteet liittyvät lainsäädännön ja toimeenpanon yksinkertaistamiseen ja etuuksien riittävään tason varmistamiseen.

Kehittämissalkku toimitetaan tiedoksi Kelan valtuutetuille, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sekä lainvalmistelusta vastaaville ministeriöille.

Tarjoamme asiantuntemustamme sosiaaliturvan kehittämiseksi Suomessa ja kansainvälisesti.

Osana yhteiskunnallista vaikuttamistamme haluamme vaikuttaa sosiaaliturvajärjestelmän kehittämiseen. Olemme mukana muun muassa valtioneuvoston kanslian johtamassa Toimi-hankkeessa, jossa yhtenä kehittämisen kohteena on sosiaaliturvan byrokratialoukkujen purkaminen asiakkaan ja toimeenpanon näkökulmasta. Hankkeessa hyödynnetään Kelan vahvaa sosiaaliturvan asiantuntemusta osana perusturvan kokonaisuudistusta.

Vuonna 2019

  • Tutkimusblogejamme luettiin yhteensä 73 097 kertaa. Vuonna 2018 lukukertoja oli 85 416.
  • Kelan tutkimuksen Twitter-tilillä oli 10 300 seuraajaa. Vuonna 2018 seuraajia oli 8 718.

Kelan tehtäviin kuuluu palvella tiedolla. Tuottamallamme tutkimus- ja tilastotiedolla vaikutamme sosiaaliturvaan liittyvään päätöksentekoon. Tuomme tutkimus- ja tilastotietoa esille eri kanavissa. Näin tuottamamme tieto on laajasti hyödynnettävissä.

Pääosin Kelan tutkimus liittyy Kelan hallinnoimiin etuuksiin ja sosiaaliturvajärjestelmän toimivuuteen. Tutkimme muun muassa toimeentulotuen käyttöä ja kohdentumista sekä näihin liittyen pienituloisten kotitalouksien hyvinvointia. Tutkimus pyrkii siis jo itsessään tuottamaan tietoa, jota voidaan hyödyntää kestävämmän yhteiskunnan rakentamisessa. Toisaalta tutkimuksessa keskitytään nimenomaisesti ekososiaalisiin kysymyksiin.

Tuotamme sosiaaliturvasta tutkimus- ja tilastotietoa sekä viestimme siitä eri kanavissa.

Kelan johtava tutkija Tuula Helne on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ekososiaalipoliittisten kysymysten asiantuntija. Hän on tuottanut niihin liittyen useita julkaisuja, joista yksi uusimmista pohtii hyvinvoinnin suhteellista luonnetta ekosysteemeissä.

Kela järjesti osana Suomen EU-puheenjohtajakautta kansainvälisen konferenssin, jossa kantavina teemoina olivat sosiaaliturva ja sen kestävä kehittäminen. Konferenssi koostui useista asiantuntijapuheenvuoroista, joissa käsiteltiin Kelan toimintaa osana suomalaista hyvinvointivaltiota. Näkökulmat vaihtelivat kansainvälistyvästä toimintaympäristöstä tekoälyn hyödyntämiseen sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisessä.

Konferenssijärjestelyissä keskeinen periaate oli ekologisuus. Tilaisuudessa pyrittiin siihen, että konferenssin hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni ja tarjolla oli vain kasvisruokaa.

Kestävän kehityksen työ kansallisella tasolla

Olemme aktiivisesti mukana kansallisessa kestävän kehityksen työssä. Vuonna 2019 jatkoimme toimintaamme jäsenenä Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa ja seurantaverkostossa. Olimme myös mukana valmistelemassa kansallista kestävän kehityksen seurantaa.

Asioinnin vaivattomuus

Tavoite 2:
Tuemme asiakkaidemme hyvinvointia ja oman elämän hallintaa.

Asiakkaidemme hyvinvoinnin tukeminen ja elämänhallinta kytkeytyvät palvelujemme vaivattomuuteen. Kelalle on tärkeää, että asiakkaat voivat asioida kanssamme eri tavoilla. Olemme panostaneet tähän kehittämällä asiointitapojamme mahdollisimman kattaviksi. Kela jatkoi palveluverkkonsa ja palveluidensa kehittämistä vuonna 2019. Vähäisessä käytössä olleita palvelupisteitä korvattiin muilla palveluilla, kuten kunnan asiointipisteellä tai pop up -palvelulla. Kelan omia palvelupisteitä oli vuoden 2019 lopussa 146, ja niissä asioitiin 2 miljoonaa kertaa.

Asiakkaille tärkein tietolähde on kela.fi-sivusto, jolla käytiin lähes 46 miljoonaa kertaa vuonna 2019.

Vuonna 2019 Kelaan toimitettiin yli 15 miljoonaa etuushakemusta. Näistä 11 miljoonaa, eli 72 %, tehtiin verkossa. Samaan aikaan yhä useampi lähetti Kelaan viestejä verkkoasiointipalvelussa, ja yhteydenottojen määrä muissa asiakaspalvelukanavissa laski. Verkkohakemusten osuus kaikista hakemuksista on kasvanut jo useita vuosia. Vuonna 2019 asiakkaat kirjautuivat asiointipalveluun lähes 30 miljoonaa kertaa ja lähettivät Kelaan noin 3 miljoonaa viestiä. Vuonna 2019 Kelaan toimitettiin yhteensä lähes 22 miljoonaa liitettä, joista verkossa 65 %. Vuotta aiemmin osuus oli 60 %.

Asiakkaille tärkein tietolähde on kela.fi-sivusto, jolla käytiin lähes 46 miljoonaa kertaa vuonna 2019 (44 miljoonaa vuonna 2018). Toinen tärkeä tietolähde on palkittu Kysy Kelasta -palsta: vuonna 2019 palstalla käytiin yli 1,3 miljoonaa kertaa ja esitettiin 29 000 kysymystä.

Kelan chattibotti

Viime vuoden aikana Kela käynnisti useita kokeiluja, joissa asiakkaiden kysymyksiin vastataan verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Kokeilujen tavoitteena on helpottaa asiakkaan Kela-asioiden hoitamista. Vuoden 2019 aikana Kelan chattirobottia opetettiin vastaamaan muihinkin kuin vanhempainpäivärahoja koskeviin kysymyksiin. Robotilta voi kysyä nyt myös lapsilisästä, äitiysavustuksesta ja elatustuesta.

Hyvien kokemusten myötä Kela jatkaa chattien kehittämistä sekä asiakaspalveluaan sosiaalisessa mediassa vuonna 2020.

Vinkkejä Kelan Instagram-tililtä

Kela palvelee asiakkaita nyt myös Instagramissa. Kelan Instagram-tilillä julkaistaan viikoittain vinkkejä, jotka auttavat asiakkaita Kela-asioiden hoitamisessa. Lisäksi palveluasiantuntijat vastaavat asiakkaiden esittämiin yleisiin kysymyksiin. Asiakkaat saavat neuvoja ja ohjeita esimerkiksi verkkoasiointiin, etuuksien hakemiseen ja liitteiden toimittamiseen.

Tili on kaksikielinen, eli asiakkaat voivat esittää kysymyksiä suomeksi ja ruotsiksi. Instagramissa Kela vastasi vuoden aikana yli 400:aan asiakkaiden lähettämään kysymykseen.

Syrjäytymisen ehkäisy

Tavoite 3:
Toimimme syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Syrjäytymisen ehkäisy on yksi vastuullisuustyömme keskeisistä tavoitteista. Olemme panostaneet syrjäytymisen ehkäisyyn etuustoiminnan ja kuntoutuksen lisäksi muun muassa toimimalla erilaisilla yhteistyöfoorumeilla eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Onnistumisia nuorten ammatillisen kuntoutuksen kehittämistyössä

Olemme aktiivisesti osallistuneet nuorten syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisemiseen kehittämällä ammatillista kuntoutusta, kuntoutuspalveluita ja lainsäädäntöä. Esimerkiksi nuoren ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen tavoitteena on, että erityisesti opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevat 16–29-vuotiaat nuoret saisivat nopeasti matalan kynnyksen asiantuntijatukea toimintakyvyn heikentymiseen ja pääsisivät uusien yhteistyökanavien kautta joustavasti sopivien palveluiden piiriin.

Nuoria kannustaa se, ettei heiltä enää vaadita kuntoutukseen hakemisvaiheessa lomakkeita eikä lääkärintodistuksia, vaan jokainen nuori kohdataan nyt yksilöllisesti haastattelemalla.

Nuoria ohjataan Kelan kuntoutukseen aktiivisemmin nuorten omista verkostoista, kuten Ohjaamoista ja Etsivästä nuorisotyöstä. Olemme havainneet, että vanhempi, joka kantaa huolta omasta nuorestaan, on myös yhä useammin yhteydessä Kelaan saadakseen nuorelle apua elämänhallinnan ongelmatilanteissa.

Kehittämistyömme seurauksena nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajamäärät ovat suurempia kuin siitä laaditut ennakkoarviot. Kuntoutuspalveluihin ohjautuminen ja nuorten kiinnostus ovat yllättäneet positiivisesti niin Kelan kuin nuorten kuntoutuspalveluita tuottavat palveluntuottajatkin.

Nuorille lanseerattu uusi kuntoutuspalvelu NUOTTI-valmennus on herättänyt odotettua enemmän mielenkiintoa, mikä kasvatti hakijamääriä joka kuukausi vuonna 2019. Muita nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita ovat ammatillinen kuntoutusselvitys, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK) ja koulutuskokeilu.

NUOTTI-valmennus

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukaista toimintakyvyn, elämänhallinnan sekä opiskelu- tai työllistymisvalmiuksien tukemiseksi. Kelaan ohjautuneiden nuorten elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. Osa nuorista tarvitsee vahvempaa ja pitkäkestoisempaa tukea, kun taas osalle nuorista riittää henkilökohtaisen valmentajan antama oikeanlainen sysäys kohti opiskelu- tai työpaikan saamista.

Useilla kuntoutukseen ohjatuista nuorista on taustallaan keskeytyneitä opintoja, ja he kokevat näköalattomuutta oman tulevaisuutensa suhteen. Nuorilla voi olla olemassa tukiverkostoja, mutta ne ovat nuoren ulkopuolella irrallaan eivätkä ne keskustele keskenään. Näissä tilanteissa esimerkiksi NUOTTI-valmentaja voi yhdistää verkostot toimimaan yhdessä nuoren hyväksi.

Toisaalta olemme kohdanneet nuoria, joilla ei ole tukenaan ainuttakaan auttavaa tahoa. Tällöin NUOTTI-valmentaja arvioi nuoren tuen tarpeet, selvittää nuoren tilanteen kannalta hyödylliset tahot ja kokoaa verkostoa nuoren tueksi. Konkreettisimmillaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että NUOTTI-valmentaja menee yhdessä nuoren kanssa terveyskeskukseen varatulle lääkärin vastaanottoajalle ja huolehtii, että nuoren asia tulee ymmärretyksi ja lähtee etenemään.

NUOTTI-valmennuksessa käyvä Sonja kertoo vointinsa parantuneen huomattavasti.

Olemme tehneet ison työn lainmuutoksen aikaansaamiseksi, ja nykytilastojen valossa voimme todeta, että työ on kantanut hedelmää. Tärkeintä on kuitenkin nuorten ja yhteistyötahojen antama positiivinen palaute oikeansuuntaisesta kehitystyöstä: nuorten palveluista ja erityisesti uudesta tavasta kohdata nuori.

Voimme olla tyytyväisiä siitä, että lainmuutos ja kuntoutuksen kehittäminen on tuottanut nuorille onnistuneita kokemuksia Kelan asiakkaina sekä vahvistanut luottamus- ja yhteistyösuhteita heidän kanssaan toimivien tahojen kanssa.

Kelan asiantuntijat jalkautuivat Asunnottomien yöhön vuonna 2019 ympäri Suomea. Asunnottomien yön tapahtumissa asunnottomilla oli mahdollisuus kysyä Kelan etuuksista ja saada neuvoa niiden hakemisessa. Joillakin paikkakunnilla Kelan työntekijät osallistuivat vapaaehtoisina ruoka-avun jakeluun.

Monimuotoisuus

Tavoite 4:
Kehitämme palvelujamme asiakkaidemme ja henkilöstömme monimuotoisuuden huomioimiseksi.

Olemme kehittäneet asiointitapojamme huomioidaksemme asiakkaidemme monimuotoiset tarpeet. Palveluidemme saavutettavuus näkyy monella eri tavalla: palvelukanavien laajana valikoimana, kieli- ja tulkkauspalveluina, erityiskäyttäjäryhmille kohdennettuina palveluina
ja muun muassa selkokielisyyteen panostamisena. Asiakkaidemme mahdollisuudet asioida kanssamme ovat toimintamme perusta.

Kelassa on kokeiltu uutta palvelutapaa useilla eri paikkakunnilla. Kun asiakas astuu ovesta sisään, palveluasiantuntija selvittää mahdollisimman pian asiakkaan tarpeen ja ohjaa asiakasta eteenpäin. Jos asiakkaalla on paljon selvitettäviä asioita, hänelle voidaan varata aika palvelupisteeseen tai puhelinpalveluun. Asiakkaan henkilötietoja käsitellään aina huolella, ja jos tarve vaatii, asiakkaan kanssa siirrytään sivummalle yksityisen asioimisen varmistamiseksi.

Omakielisillä palveluilla yhdenvertaisuutta

Suomessa puhutaan kolmea eri saamen kieltä, pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Saamen kielilain mukaan saamelaisella on oikeus saada Kelasta palvelua omalla äidinkielellään. Saamenkielisiä palveluja kehittäessä teemme yhteistyötä saamelaisyhteisön ja Suomen saamelaiskäräjien kanssa. Työtä tehdään kulttuurisensitiivisistä lähtökohdista.

Saamenkielisille palveluille on perinteisesti ollut erityinen tarve saamelaisten kotiseutualueella. Saamenkielisiä palveluja kysytään kuitenkin yhä useammin myös muualla Suomessa, koska jo noin 60 % saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella.

Olemme tukeneet asiakkaiden omatoimista asiointia viestimällä heidän omalla kielellään. Saamenkielisten puhelin- ja etäpalvelujen avulla saamenkieliset voivat asioida omalla kielellään asuinpaikastaan riippumatta. Etäasiointimahdollisuuksien kehittämisen lisäksi on tärkeää viestiä Kelan etuuksista kaikilla saamen kielillä ja edistää näin saamenkielisten omatoimista asiointia Kelassa.

Saamenkielisten palveluiden ja viestinnän kehittäminen jatkuu vuonna 2020 esimerkiksi uudistamalla saamenkieliset kela.fi-verkkosivut ja julkaisemalla saamenkielisiä esitteitä ja lomakkeita.

Henkilöstön monimuotoisuuden huomioiminen

Olemme suuri työnantaja ja henkilöstömme monimuotoisuuden huomioiminen on keskeinen osa vastuullisuuttamme. Henkilöstön monimuotoisuuden huomioimisella vahvistamme työhyvinvointia sekä uudistuvaa työ- ja organisaatiokulttuuria.

Osallistuimme lasten oikeuksien viikolla valtakunnalliseen Lapsi mukaan töihin -päivään. Kannustimme henkilöstöämme tuomaan lapsiaan tutustumiskäynnille työpaikalle ja halusimme näin edistää työn ja perheen yhteensovittamista.

Vuonna 2019 Kela on lähtenyt mukaan Tasa-arvo ja isät -hankkeeseen, jolla edistetään tasa-arvoista vanhemmuutta. Hankkeella tuetaan jo olemassa olevaa työkulttuuria, joka on tasa-arvoista ja erilaiset perhetilanteet huomioon ottavaa. Perheystävällinen työpaikka -kyselyssä vuonna 2019 työntekijöistä 77 % oli sitä mieltä, että Kelassa on perheystävällistä työkulttuuria tukeva asenne- ja arvomaailma. Työpäivänsä aloittamis- ja lopettamisaikaan koki pystyvänsä vaikuttamaan 82 % vastaajista.

Käytämme työaikajoustoja työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi.

Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisia työn tekemisen muotoja. Kotona tehtävä etätyö on työmuoto, jolla on myös ekologisia vaikutuksia. Kelalaisten tekemien kotietätyöpäivien määrä on kasvanut vuosittain ja vuonna 2019 määrä kasvoi jälleen edellisiin vuosiin verrattuna.

Henkilöstömme monimuotoisuuden huomioiminen merkitsee myös perheystävällisyyttä, johon tahdomme työnantajana panostaa. Vuoden 2019 henkilöstöbarometrin vastaajista 88 % koki voivansa sovittaa työnsä yhteen yksityiselämänsä kanssa.

Kelalaisista koki voivansa sovittaa työnsä yhteen yksityiselämänsä kanssa.

82 %

Kelalaisista koki työkulttuurin perheystävälliseksi.

72 %

Vastuullinen työnantaja

Tavoite 5:
Olemme vastuullinen työnantaja.

Vahvistamme henkilöstömme asiantuntijuutta ja osaamista.

Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on Kelan tärkein voimavara. Vastuullisena työnantajana haluamme huolehtia henkilöstömme työhyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä. Työntekijöillämme on mahdollisuus kehittää itseään ja osallistua sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin. Vuoden 2019 henkilöstöbarometrin mukaan henkilöstömme työtyytyväisyys oli hyvällä tasolla: vastaajista 81 % oli tyytyväisiä työhönsä. Vuonna 2018 vastaava luku oli 82%.

Kelalaisista

81 %

oli tyytyväisiä työhönsä

Panostamme henkilöstömme työhyvinvointiin ja työntekijäkokemukseen.

Henkilöstöbarometrissä 2019 kelalaiset arvioivat työkykynsä keskiarvoksi 8,2. Olemme panostaneet henkilöstömme työhyvinvointiin eri tavoin. Yksi esimerkki on mahdollisuus vapaaehtoistoimintaan työajalla. Jokaisella kelalaisella oli halutessaan mahdollisuus käyttää vuoden 2019 aikana yksi iltapäivä vapaaehtoistoimintaan, joka tukee hyvinvointia. Toivomme kokeilun kannustavan henkilöstöämme vapaaehtoistyöhön myös vapaa-ajallaan.

Kelalaisten työkyvyn keskiarvo

8,2

Vapaaehtoistoiminnan tekeminen lisää avunsaajan ja vapaaehtoisen hyvinvointia. Mahdollistamalla vapaaehtoistoiminnan lisäämme myös asiakasymmärrystämme, kun pääsemme lähemmäksi avun tarvitsijoita. Näin vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen kehittää myös palveluamme.

Kelan verenluovuttajat -ryhmälle kirjattiin vuonna 2019 yhteensä upeat 112 luovutusta. Tämä merkitsee jopa 366:a* autettua potilasta.

(* = kun jokaisesta veripussista erotellaan punasolut, verihiutaleet, plasmavalmisteet)

Pride

Toimimme vuonna 2019 kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma Helsinki Priden virallisena yhteistyökumppanina.

Nälkäpäivä-keräys

Vuoden 2019 Kelan Nälkäpäivä-keräys Me kelalaiset tuotti yhteensä 4120 euroa ja oli Nälkäpäivän toiseksi tuottavin verkkokeräys.

Verenluovutus

Kelan verenluovuttajat -ryhmälle kirjattiin vuonna 2019 yhteensä upeat 112 luovutusta. Tämä merkitsee jopa 366:a* autettua potilasta.

* = kun jokaisesta veripussista erotellaan punasolut, verihiutaleet, plasmavalmisteet

Taloudellinen vastuullisuus

Tavoite 6:
Toimimme taloudellisesti kestävästi.

Kestävä talous

Kelan kestävän talouden pohjana on pitkän aikavälin rahoituksen varmistaminen.  Tuotamme yhteiskunnallisesti tärkeitä ennusteita ja arvioita Kelan etuusmenoista ja niiden kehityksestä. Kestävän talouden avulla varmistamme strategian toteutuksen onnistumista. Tavoitteenamme on, että Kelan toiminta on taloudellisesti toimintakykyistä, ja samalla saavutetaan pitkäjänteiset taloudelliset tavoitteet.

Kelassa talouden pitkäjänteisyys tarkoittaa yli vuosien tapahtuvaa suunnittelua ja seurantaa, taloudellisten riskien hallintaa sekä kustannusten ja hyötyjen huomioimista toiminnan kehittämisessä. Taloudellinen toimintakyky on toimintaympäristön muutosten ennakointia ja toiminnan sopeuttamista kulloiseenkin taloustilanteeseen, jotta pystytään toimimaan vastuullisesti kaikissa tilanteissa.

Osallistimme nuoria asiakkaitamme innovaatiokilpailun avulla.

Kehittäminen

Strategisen kehittämistyön painopisteinä ovat olleet digitalisaatio, tiedon hyödyntäminen ja toimitilojen käytön tehostaminen. Nämä kytkeytyvät laaja-alaisesti kaikkeen toimintamme ja palvelujemme uudistamiseen asiakkaan asioinnista aina henkilöstönäkökulmaan asti.

Vuonna 2019 kokeilimme innovaatiorahan käyttöä ja osallistimme nuoria asiakkaitamme innovaatiokilpailun avulla. Innovaatiokilpailuun osallistui yhteensä noin 100 nuorta kolmella eri paikkakunnalla. Nuoret ideoivat innovaatioita Kelan palvelujen parantamiseksi. Ideoita syntyi aivan uusien palvelumuotojen lisäksi muun muassa verkkoasiointiin ja henkilökohtaisiin palveluihin. Innovaatioideoita hyödynnetään Kelan tulevissa kehittämiskohteissa.

Perinteisessä toimistopalvelussa yhden asiointikerran kustannus on noin 10 euroa kun taas verkkoasioinnissa muutamia kymmeniä senttejä.

Palvelut

Tiedon hyödyntäminen on osa strategiaamme ja yhteiskunnallista vastuullisuutta. Tästä syystä vuonna 2019 keskitimme tiedon hyödyntämisen palvelut omaksi yksikökseen, joka sai nimekseen Tietopalvelujen tulosyksikkö.

Kelan monista palvelumuodoista on verkkoasiointi ylivoimaisesti suosituin ja tehokkain. Se säästää Kelan ja yhteiskunnan varoja ja on myös asiakkaallemme vaivaton tapa asioida kanssamme. Perinteisessä toimistopalvelussa yhden asiointikerran kustannus on noin 10 euroa kun taas verkkoasioinnissa muutamia kymmeniä senttejä.

Asiakkaamme saavat tarvittaessa henkilökohtaista palvelua sekä puhelinpalvelussa että palvelupisteissä. Ylläpidämme koko maan kattavaa palveluverkkoa, mutta samalla tavoittelemme toimitilojen tehokasta käyttöä lisäämällä monitilatoimistoja sekä etätyömahdollisuuksia. Suunnittelemme tulevat toimitilatarpeemme ja niihin tarvittavat investoinnit pitkäjänteisesti ja ekologisesti vastuullisiksi.

Hankintojen vastuullisuuden kehittäminen

Taloudellisen vastuullisuuden kysymykset kytkeytyvät laajasti myös organisaatiomme ulkopuolelle taloudellisina, sosiaalisina ja ekologisina vaikutuksina. Esimerkkinä tästä on hankintojen vastuullisuus.

Yksi vastuullisuustyömme tärkeistä tavoitteista on kehittää hankintojemme vastuullisuutta. Vuonna 2019 jatkoimme työtä esimerkiksi äitiyspakkauksen vastuullisuuden edistämiseksi. Työn tavoitteena on kehittää erityisesti äitiyspakkauksen sosiaalista vastuullisuutta. Vuoden 2021 äitiyspakkauksen tarjouskilpailu käynnistyi 2019, ja siinä painotettiin vastuullisuutta ja laatua. Laatukriteeriksi lisättiin luomupuuvilla ja hankittavaksi kohteeksi kierrätysmateriaalista valmistettu tuote.

Kilpailutuksen sopimusehtoihin lisättiin Kelan auditointioikeus. Kaikilta tavarantoimittajilta pyydetään erilliset selvitykset, jos tuotteen valmistusmaa on sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmasta luokiteltu riskimaaksi.

Jatkamme panostusta äitiyspakkauksen vastuullisuuteen myös vuonna 2020. Tavoitteenamme on entistä vastuullisempi äitiyspakkaus. Vastuullisuuden kehittäminen jatkuu myös muiden hankintojen osalta.

Tavoitteenamme on entistä vastuullisempi äitiyspakkaus.

Vastuullinen sijoittaminen

Tavoite 7:
Sijoitamme varamme vastuullisesti.

Sijoitustoiminnassa Kela noudattaa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Uudistimme vastuullisen sijoittamisen periaatteemme vuoden 2019 sijoitussuunnitelman yhteydessä.

Raportoimme vastuulliseen sijoittamiseen liittyvistä kysymyksistä Kelan hallitukselle ja tarvittaessa muille Kelan toimielimille sijoitustoiminnan raporteissa. Tarkastelemme vuosittain vastuullisen sijoittamisen periaatteiden ajantasaisuutta sijoitussuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Vastuullisen sijoittamisen periaatteet olivat keskeisessä asemassa vuonna 2019 toteutetussa kansainvälisen osakerahastosalkun kilpailutuksessa.

Ilmastotekoja

Tavoite 8:
Pienennämme hiilijalanjälkeämme.

Laskemme hiilijalanjälkemme ja panostamme sen pienentämiseen.

Olemme laskeneet vuosittaisen sisäisestä toiminnastamme aiheutuvan hiilijalanjälkemme vuodesta 2013 alkaen. Mukaan lasketut osa-alueet ovat energiankulutus, matkustaminen, toimistotarvike- ja kalustehankinnat, paperinkulutus sekä jätteet. Vuonna 2019 hiilijalanjälkemme pieneni mukaan laskettujen alueiden osalta edellisestä vuodesta 4,5 %. Hiilijalanjälki pieneni lähes kaikilla osa-alueilla lämmitystä lukuun ottamatta.

Kelan hiilijalanjäljestä suurin osa muodostuu energiankulutuksesta. Maanlaajuinen palvelupisteverkostomme ja isot toimitalomme vaikuttavat hiilijalanjälkeemme ja erityisesti sähkön ja lämmityksen kulutukseemme.

Verkkoasioinnin kehittäminen on yksi merkittävä palvelumme hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä. Kehittämällä verkkopalvelujamme vaikutamme asiakkaamme asioinnin hiilijalanjälkeen erityisesti paperinkulutuksen ja palvelupisteisiin tehtävien asiointimatkojen vähenemisen myötä.

Ruokahävikin hallinta

Vuonna 2019 koulutimme ravintolapalveluidemme henkilökuntaa kasvisruokaan liittyen. Luomutuotteet otettiin käyttöön kaikissa ravintoloissa ja kauratuotteiden osuutta lisättiin.

Hävikkiruuan myynti aloitettiin usealla eri paikkakunnilla, ja hävikin pienentämiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Hävikkiruuan myynti on saanut henkilöstöltämme erinomaista palautetta.

Vuonna 2020 vähennämme riisin käyttöä ja kiinnitämme huomiota soijan alkuperään. Lisäksi vältämme tuotteita, joissa on palmuöljyä.

Tulevaisuuden näkymiä

Kelan vastuullisuustyötä ja kestävää kehitystä uudistettiin vuonna 2019. Keskeiset teemat liittyivät hankintojen vastuullisuuteen, palveluiden kehittämiseen, eriarvoisuustyöhön ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Vastuullisuuden näkökulmasta katsottuna vuosi 2019 oli monipuolinen ja onnistuimme asettamissamme tavoitteissa melko hyvin. Kehitettävää on kuitenkin edelleen, ja se pitää meidät liikkeessä myös tulevina vuosina.

Vuonna 2020 vastuullisuustyön kehittäminen jatkuu. Pyrimme kasvattamaan vastuullisuustyömme vaikuttavuutta ja lisäämään tietoa sekä talon sisällä ja sen ulkopuolella. Jatkamme kansallista työtämme kestävän kehityksen työryhmissä.

Kelan uuden strategian toimenpiteillä ja neljällä osastrategialla tuemme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Tavoitteellisella ja tulevaisuuteen katsovalla vastuullisuustyöllä edistämme kestävää kehitystä.