Evästeiden avulla sivulla toimii paremmin ja keräämme tietoa sivuston käytöstä. Voit hallinnoida evästeasetuksiasi alta. Lue lisää evästekäytännöistä.
Pääjohtajan katsaus
Vastuullisuusraportoinnin uudistuessa myös Kelalta vaaditaan entistä pitkäjänteisempää vastuullisuuden seurantaa. Sosiaalisen kestävyyden lisäksi Kela tavoittelee myös talouden ja ympäristön kestävyyttä.
Kela on tehnyt vastuullisuustyötä ja laatinut siitä vuosittain raportin jo vuodesta 2017. Tämä on Kelan ensimmäinen vastuullisuusraportti, joka noudattaa Valtiokonttorin uutta ohjeistusta julkishallinnon organisaatioille. Raportissa nostetaan esille viisi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joita me Kelassa pyrimme toteuttamaan. Laajalla toiminnallamme on myös monia muita tavoitteita, mutta tässä raportissa paneudumme Kelalle kaikkein keskeisimpiin tavoitteisiin ja siihen, kuinka olemme onnistuneet työssämme niitä edistämään.
Uudistuneen valtionhallinnon vastuullisuusraportoinnin tavoitteena on löytää onnistumisten lisäksi kehittämiskohteita, joiden etenemistä tullaan seuraamaan vuosittain. Tähän myös me Kelassa pyrimme vastuullisuustyössämme. Toiminnan jatkuva kehittäminen, avoimuus ja vertaisoppiminen ovat avain onnistuneeseen vastuullisuustyöhön. Vastuullisuusraportoinnin rinnalla kulkevat juuri kehitteillä olevat vastuullisuusindikaattorit, joiden avulla seuranta on vuosiraportointia tiiviimpää.
Vuonna 2021 Kelassa elettiin edelleen koronapandemian aiheuttamaa poikkeusaikaa. Se vaikutti myös vastuullisuustyöhön. Aiempaa huomattavasti suurempi osa henkilöstöä on tehnyt korona-aikana pääsääntöisesti etätöitä, ja osa toimitiloista on jäänyt vähälle käytölle. Tällä on ollut vaikutusta niin henkilöstöravintoloiden asiakasmääriin kuin vaikkapa paperinkulutukseen. Myös työmatkojen määrä on vähentynyt.
Vuonna 2021 Kela on huomioitu erityisesti perheystävällisenä työpaikkana ja nuorten kuntoutuksen osaajana sekä työstään selkokielisyyden hyväksi. Marraskuussa uudistettu Kelan ja saamelaiskäräjien yhteistyösopimus toimii puolestaan esimerkkinä kaikille julkishallinnon toimijoille vähemmistökansan kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Työ muun yhteiskunnan mukana monimuotoistuvan Kelan eteen vaatii puolestaan edelleen tekemistä, samoin kuin sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuuden vähentäminen.
Vuosi 2022 tuo tullessaan Kelan uudet vastuullisuuslinjaukset, joiden tavoitteena on tukea strategiamme toteutumista. Linjaustyö alkoi syksyllä 2021 nykytila- ja toimintaympäristöanalyysillä. Haimme oppia muilta organisaatioilta, kirjallisuudesta sekä sidosryhmäkyselyillä. Teemme mielellämme vastuullisuuteen liittyvää yhteistyötä myös jatkossa kumppaneidemme kanssa, yhdessä toisiltamme oppien. Olethan siis yhteydessä vastuullisuusasiantuntijoihimme toivoessasi vastuullisuusyhteistyötä!
Outi Antila
pääjohtaja
Vastuullisuuden johtaminen
Kela huolehtii Suomessa asuvien ja monien ulkomailla asuvien suomalaisten sosiaaliturvasta eri elämäntilanteissa. Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat esimerkiksi lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, perustoimeentulotuki, asumistuki, opintotuki, vammaisetuudet ja vähimmäiseläkkeet. Toiminta-ajatuksemme on, että Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.
Kelan vastuullisuustyö pohjautuu strategiaan ja lakisääteiseen tehtäväämme sosiaaliturvan toimeenpanijana. Sosiaaliturvan toimeenpanosta huolehtivana organisaationa Kelan toiminta kytkeytyy erityisesti sosiaalisesti kestävään kehitykseen.
Kelan toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmistä arvostava, osaava, yhteistyökykyinen ja uudistuva. Nämä arvot nivoutuvat vahvasti vastuullisuustyöhömme. Vastuullisuus näkyy Kelan strategisissa tavoitteissa vuodelle 2021 ja sitä kautta koko toiminnassa. Kelassa on myös erilaisia vastuullisuutta tukevia suunnitelmia ja ohjeistuksia. Kelassa valmistellut uudet strategiset vastuullisuuslinjaukset julkaistaan keväällä 2022.
Osana globaaleja tavoitteita
Globaalit kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) ovat osa YK:n Agenda 2030 -ohjelmaa, joka ohjaa maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen toimintaa. Maailman maiden tulisi saavuttaa tavoitteet yhdessä vuoteen 2030 mennessä. Vastuu tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. On tärkeää, että hallitusten lisäksi koko yhteiskunta osallistuu kestävän kehityksen edistämiseen.
Kela on valinnut viisi omaan vastuullisuustoimintaansa vahvimmin kytkeytyvää globaalia kestävän kehityksen tavoitetta. Kelan tavoitteet ovat:
- terveys ja hyvinvointi
- sukupuolten tasa-arvo
- eriarvoisuuden vähentäminen
- vastuullinen kuluttaminen
- ilmastotekoja
Tämän vastuullisuusraportin keskiössä on se, miten Kela on toiminnallaan vaikuttanut valittuihin tavoitteisiin. Tarkastelemme Kelan toimintaa negatiivisten vaikutusten vähenemisenä ja positiivisten vaikutusten lisääntymisenä. Tämä on toimintamme kädenjälki. Lisäksi raportissa kuvataan Kelan toiminnasta aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia toimintaympäristöön. Tämä puolestaan on toimintamme jalanjälki.
Tämän raportin ovat koostaneet Kelan vastuullisuusasiantuntijat. Teemme mielellämme yhteistyötä vastuullisuusasioissa, otathan yhteyttä: johdon.tukiyksikko@kela.fi.
Terveyttä ja hyvinvointia
Toiminnassamme keskeistä on huolehtia asiakkaidemme ja henkilöstömme hyvinvoinnista. Kela tarjoaa asiakkailleen muun muassa erilaisia kuntoutuspalveluita, joita kehitetään vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Kelan kuntoutuspalveluita käyttävien asiakkaiden määrät ovat kasvaneet runsaasti viime vuosina. Kuntoutuksen vaikuttavuutta todentamaan kerätään säännöllisesti tietoa kuntoutuspalveluita käyttäviltä asiakkailta.
Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa kerättiin tietoa työ- ja toimintakyvyn muutoksesta ja kuntoutuksen tavoitteiden toteutumisesta asiakkailta, jotka olivat päättäneet kuntoutuksensa vuonna 2019. Tietoja tarkasteltiin yhdeksässä palveluryhmässä. Kuntoutuspalveluiden asiakkailta on kerätty tietoa neljällä eri mittarilla kuntoutuksen alkaessa ja päättyessä. Lisäksi palveluntuottajilta on kysytty arviota kuntoutuksen oikea-aikaisuudesta ja kuntoutuksen tuottamasta hyödystä.
Arviointiraportin mukaan asiakkaiden työ- ja opiskelukyvyssä tapahtui suotuisia muutoksia kuntoutuksen aikana. Myös asiakkaiden fyysinen ja psyykkinen elämänlaatu koheni, ja masennusoireista kärsivien määrä pieneni. Kaikkiaan yli puolet kuntoukseen osallistuneista saavutti tai ylitti asettamansa kuntoutustavoitteet.
Raportin toisessa osassa tarkasteltiin vuonna 2018 kuntoutuksensa päättäneiden henkilöiden työtilannetta rekisteritietojen avulla. Seurannassa havaittiin, että töissä ja opiskelemassa olevien osuus kasvoi viisi prosenttiyksikköä kuntoutusta edeltävästä vuodesta kuntoutusta seuraavaan vuoteen. Työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa työllisten määrä yli kaksinkertaistui seurannan aikana.
Kelan moniammatillisessa palvelussa pyritään löytämään ratkaisuja asiakkaiden yksilöllisiin tilanteisiin. Työntekijöiltä kerätyn aineiston perusteella palvelun piirissä olevien nuorten elämäntilanne ja toimintakyky parantuivat palvelun myötä. Lähes 80 prosenttia nuorista sai työntekijöiden arvion mukaan tarvitsemansa palvelut. Erityisesti mielenterveysongelmia kokeneet nuoret hyötyivät palvelusta. Moni nuori kykeni palvelun päättyessä toimimaan itsenäisesti toimintakyvyn kohenemisen tai neuvonnan ja ohjaamisen myötä. Lisäksi osa nuorista pääsi terveydenhuollon tai kuntoutuksen piiriin.
Kela käynnisti vuonna 2021 myös kokeilun, jossa vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaat voivat tehdä hakemuksia suomalaisella viittomakielellä. Viittomakielellä voi hakea esimerkiksi lisätunteja, opiskelutulkkausta ja oikeutta tulkkauspalveluun. Tähän asti kuulovammaisten asiakkaiden on pitänyt tehdä hakemukset suomen- tai ruotsinkielisellä lomakkeella. Kokeilu parantaa kuulovammaisten yhdenvertaisuutta, sillä äidinkieleltään viittomakieliselle voi olla haastavaa täyttää Kelan lomakkeita muulla kielellä.
Henkilöstön hyvinvointi
Henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta kevät 2021 näyttäytyi Kelan minibarometrin valossa hyvin kuormittavana, sillä yhä useampi kelalainen koki työkykynsä heikentyneeksi. Erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä yhä useampi koki työkykynsä heikentyneeksi. Vaikka poikkeusaika ei ollut vielä ohi ja siirtyminen monipaikkaiseen työhön oli kesken, paljasti henkilöstöbarometri, että syksyllä 2021 kelalaiset voivat töissä monessa suhteessa jo paremmin. Henkilöstöbarometrin mukaan kelalaiset antoivat työhyvinvoinnilleen arvosanaksi 8,2 (asteikolla 4-10) vuonna 2021.
Henkilöstöbarometrin vastaajista 83 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä.
Kelassa otettiin käyttöön monipaikkaisen työn malli syksyllä 2021. Monipaikkaisella työllä tarkoitetaan työtä, jossa etätyötä ja työnantajan järjestämissä tiloissa tehtävää työtä vuorotellaan joustavasti ja työyhteisö työskentelee hajautetusti. Kelalaiset ovat tehneet koronapandemian aikana runsaasti kotietätyötä. Vuonna 2021 etätyöpäiviä kertyi keskimäärin 136 päivää per henkilö. Vuonna 2020 vastaava luku oli 123 päivää per henkilö. Työmatkojen poisjääminen on osaltaan vähentänyt ilmastopäästöjä, ja koronapandemian näkökulmasta etätyö on lisännyt kelalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Runsas kotietätyön tekeminen on kuitenkin saattanut osaltaan myös heikentää hyvinvointia.
Vuoden 2021 henkilöstöbarometrissä kysyttiin, kuinka paljon vastaaja teki vastaushetkellä etätyötä ja kuinka paljon haluaisi tehdä etätyötä jatkossa. Valtaosa toivoi tekevänsä hybridityötä eli mahdollisuutta työskennellä sekä kotona että toimipisteessä. Runsas kymmenys (13 %) toivoi tulevaisuudelta vain lähityötä ja runsas neljännes (26 %) kotietätyötä joka päivä. Vastaajista moni (46 %) toivoi tekevänsä tulevaisuudessa etätyötä vähemmän kuin teki kyselyn ajankohtana.
Sosiaaliturvauudistus
Kela on ollut aktiivisesti mukana sosiaaliturvauudistuksessa. Uudistuksen tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Tavoitteena on sosiaaliturvan rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen pitkällä aikavälillä, kuten esimerkiksi yksinkertaistamalla sosiaaliturvajärjestelmää. Uudistuksilla tavoitellaan ihmisten hyvinvoinnin vahvistamista. Lisäksi kehittämistoimet tukevat osaltaan myös yhteiskunnan taloudellista kestävyyttä.
Sosiaaliturvan uudistusta valmistelee valtioneuvoston asettama parlamentaarinen komitea, jonka toimikausi ulottuu vuosille 2020–2027. Kelalaiset ovat omalla asiantuntemuksellaan olleet mukana vaikuttamassa sosiaaliturvan uudistamiseen. Pääjohtaja Outi Antila on komiteassa pysyvänä asiantuntijana. Komitean alla toimivien viiden jaoston työskentelyyn osallistuu kuhunkin 1–2 Kelan asiantuntijaa. Komitean ja jaostojen jäsenten työskentelyä tukevat taustalla Kelan sisäisesti organisoidut ryhmät, joissa toimii kymmeniä kelalaisia.
Sosiaaliturvakomitean raportit sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista valmistuivat joulukuussa 2021. Raportteihin on koottu komitean määrittelemät sosiaaliturvan keskeiset ongelmakokonaisuudet. Lisäksi yksi raportti käsittelee sosiaaliturvan valintoja ja perusperiaatteita.
Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena on sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen. Sosiaaliturvan monimutkaisuudesta voi lukea lisää sosiaaliturvakomitean ongelmaraportista.
Sukupuolten tasa-arvo
Kelan tutkijat tuottavat tietoa sukupuolten tasa-arvosta ja esimerkiksi perhevapaalainsäädännön vaikutuksista. Kela on myös mukana ”Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa” -hankkeessa, jonka tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa koronakriisin terveydellisistä, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista eri mies- ja naisryhmiin ja sukupuolten tasa-arvoon yhteiskunnassa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan hallitusohjelman mukaista perhevapaauudistusta. Kela on ollut mukana uudistusta valmistelevassa työryhmässä. Uudistuksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat sekä sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät.
Kela on kehittänyt perhe- ja isäystävällisyyttään sekä työpaikan tasa-arvoa aktiivisesti useiden vuosien ajan. Työn ja muun elämän yhteensovittamisen kokemukset ovat muuttuneet Kelassa positiiviseen suuntaan erityisesti viimeisimpien henkilöstökyselyjen 2019 ja 2021 välillä.
Kehittämistyömme palkittiin toukokuussa 2021, kun saimme Väestöliitolta Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen.
Kelan YT-neuvottelukunta katsoi loppuvuodesta 2021, että esihenkilö-nimikettä voitaisiin jatkossa käyttää esimies-sanan sijaan Kelan sisäisessä viestinnässä ja hallinnollisissa asiakirjoissa. Uudistusta perustellaan sillä, että Kelassa halutaan seurata yhteiskunnassa tapahtuvaa muutosta ja edistää sukupuolineutraalien nimikkeiden yleistymistä työelämässä. Kelassa on runsaasti ohjeita ja asiakirjoja, joissa esimies-nimikettä käytetään. Näihin sukupuolineutraali nimike muutetaan silloin, kun tekstin uudistaminen on tulevaisuudessa muutoin ajankohtaista.
Kelassa on tehty päivitetty Työelämän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma viimeksi vuonna 2020. Suunnitelman mukaan Kelassa huolehditaan yhdenvertaisesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta rekrytoinnista alkaen koko työsuhteen elinkaaren ajan sekä edistetään eri sukupuolten tasapuolista sijoittumista eri tehtäviin. Työelämän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään seuraavaksi keväällä 2022.
Osana vastuullisuusindikaattoreiden kehittämistyötä Kela ottaa käyttöönsä tasa-arvoon liittyvät palkkaindikaattorit. Näiden avulla seurataan ensi vaiheessa muun muassa eri sukupuolten sijoittumista vaativuusluokkiin sekä sukupuolten välisiä mediaanipalkkoja. Tulevaisuudessa myös Kelan sisäinen uralla eteneminen ja palkkakehitys sukupuolittain tulisi ottaa tarkastelukohteiksi.
Eriarvoisuuden vähentäminen
Kela aloitti anonyymin rekrytoinnin kokeilun loppusyksystä 2021. Anonyymi rekrytointi tarkoittaa, että työhakemusvaiheessa häivytetään tiedot muun muassa nimestä, iästä, sukupuolesta, äidinkielestä ja muista asioista, joiden nähdään olevan epäolennaisia tehtävän vaatimusten kannalta.
Asiakaskuntamme monimuotoistuessa tulisi myös Kelan henkilöstön monimuotoistua, jolloin voimme edelleen vahvistaa asiakasymmärrystämme. Yksi näkökulma anonyymissä rekrytoinnissa on niin kutsuttu kielikriittisyys. Anonyymin rekrytoinnin kokeilu voi antaa vastauksia myös siihen, voisiko Kelasta löytyä tehtäviä, joiden tekemisessä ei vaadita täydellistä suomen kielen taitoa. Tämä voisi edistää myös Kelan kehitystä kohti entistä monimuotoisempaa työyhteisöä.
Kelan yhteistyö Helsinki Pride -yhteisön kanssa jatkui myös vuonna 2021. Yhteistyökumppanuus näkyi muun muassa Pride-viikon viestinnässä ja jalkautumisena itse tapahtumaan. Sateenkaariliput liehuivat Kelan päätalon lipputangoissa Pride-viikon ajan, ja Kelan asiointipisteiden seinillä oli teemajulisteita. Kelan sateenkaariverkoston edustaja osallistui Helsinki Priden järjestämään Pride in Progress – moninaisuus ja yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä -keskustelutilaisuuteen Pride-viikolla. Kelan viestinnälle järjestettiin keväällä sateenkaariteemoihin liittyvä koulutusta yhteistyössä Helsinki Priden kouluttajien kanssa. Kelan henkilöstön aktiivinen Sateenkaariverkosto sai Priden yhteydessä edelleen lisää jäseniä.
Sateenkaariverkostomme jäsenmäärä vuoden 2021 lopussa jo oli 132.
Kela on tehnyt viime vuosina paljon töitä myös asiakkaiden selkokielisen palvelun eteen. Kela päivittää selkokieliset esitteensä vuoden välein, jotta ne pysyvät ajan tasalla. Selkokielisissä esitteissä sisältö, sanasto ja rakenteet on mukautettu vielä selkeää yleiskieltäkin helpommin ymmärrettäviksi. Etuusesitteiden kieliversiot on käännetty selkosuomenkielisten etuusesitteiden pohjalta. Selkokielisiä sisältöjä hyödynnetään myös syksyllä 2021 käynnistyneessä Kelan verkkosivujen viittomakielisten sivujen uudistuksessa. Seuraavaksi tavoitteena on tuoda selkokielen rinnalle selkokuvat. Uudenlaisia kuvituksia suunnitellaan niin ikään syksyllä 2021 käynnistyneessä Kelan, Selkokeskuksen ja Aalto-yliopiston visuaalisen viestinnän yksikön yhteisessä projektissa.
Uudistimme myös yhteistyösopimuksemme Saamelaiskäräjien kanssa marraskuussa 2021. Sopimuksella linjataan Kelan saamenkielisten palvelujen kehittämistä. Sopimuksessa sovitaan esimerkiksi seuraavista asioista:
- Kela pyrkii suunnitelmallisesti edistämään saamen kielilain toteutumista käytännössä.
- Kela kehittää aktiivisesti saamenkielisiä palveluja, mukaan lukien verkkoasiointia.
- Kela kääntää saameksi lomakkeita ja sähköisen asioinnin asiakirjoja.
- Kela viestii saamenkielisistä palveluista säännöllisesti.
- Saamelaiskäräjät kannustaa saamenkielisiä käyttämään Kelan saamenkielisiä palveluja.
- Kela huomioi rekrytoinnissa saamen kielen taidon ja kulttuuriosaamisen.
Kela järjesti myös kesän 2021 SuomiAreenassa keskustelun, jossa pohdittiin, voiko syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tavoittaa digitalisaation avulla. Keskustelussa pohdittiin yhdessä päättäjien kanssa, kuinka digitalisaatio voi auttaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamisessa, mitä haasteita digitalisaation tasa-arvossa on ja kuinka voisimme taklata digitalisaatioon liittyviä henkisiä esteitä. Sähköinen asiointi helpottaa monella tavoin asiointia, mutta se voi myös lisätä eriarvoisuutta niiden asiakkaiden kohdalla, joilla ei ole mahdollisuutta tai kykyä asioida verkossa.
Verkkopalvelussa jätettyjen hakemusten osuus kaikista hakemuksista vuonna 2021 oli 76,7 %. Edeltävänä vuonna vastaava luku oli 73,5 %.
Vastuullinen kuluttaminen
Hankinnat olivat merkittävässä osassa vastuullisuustyötämme myös vuonna 2021. Kelan strategiset hankintalinjaukset valmistuivat loppuvuonna 2020. Linjausten keskeisenä kehittämisen kohteena on hankintojen vastuullisuus. Tämän läpileikkaavan teeman myötä hankintojen vastuullisuuden kehittäminen leimasi vahvasti Kelan vastuullisuusvuotta 2021.
Keskeisenä hankintojen vastuullisuuden kehittämistoimena Kela julkaisi uuden Eettisen ohjeiston palveluiden ja tuotteiden toimittajille. Teimme eettisen ohjeiston, koska haluamme varmistaa, että Kelan hankkimat tuotteet ja palvelut on tuotettu sosiaalisesti vastuullisissa ja ympäristön kannalta kestävissä olosuhteissa. Eettinen ohjeisto määrittelee vähimmäisperiaatteet, joita jokaisen toimittajan tulee noudattaa tehdessään Kelan kanssa yhteistyötä. Vähimmäisperiaatteet ovat yhdenmukaisia YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien, Global Compactin sekä kansainvälisen työjärjestö ILO:n periaatteiden kanssa.
Syksyllä 2021 järjestimme hankinnan eri osa-alueista vastuullisille tahoille työpajoja, joissa käsiteltiin kutakin hankintalajia vastuullisuusnäkökulmasta. Työ jatkuu vuonna 2022.
Jatkoimme edelleen kehittämistyötä myös äitiyspakkauksen vastuullisuuden edistämiseksi. Vuonna 2019 tehdyssä äitiyspakkauskyselyssä kävi ilmi, että asiakkaat olisivat valmiita tinkimään tuotteiden määrästä, jos sen avulla voitaisiin parantaa pakkauksen vastuullisuutta. Tämä tuki jo aiemmin päätettyä Kelan tavoitetta parantaa tuotteiden laatua. Laadun painotusta on lisätty vuoden 2019 äitiyspakkauksen kilpailutuksesta lähtien, jolloin laadun painoarvo nostettiin 50 prosentista 70 prosenttiin. Seuraavien vuosien kilpailutettujen pakkauksen osalta laadun painoarvoa nostettiin jälleen, sen ollen nyt 80 prosenttia ja hinnan vain 20 prosenttia. Tuotteiden kilpailutuksessa on myös painotettu vastuullisia materiaaleja, kuten luomupuuvillaa ja kierrätysmateriaaleja.
Äitiyspakkauksen kilpailutuksessa laadun painoarvo on nyt 80 % ja hinnan vain 20 %.
Kela kehitti äitiyspakkauksen vastuullisuutta myös kuulemalla ulkopuolisia asiantuntijoita niin järjestökentältä kuin yhteistyössä Aalto-yliopiston Design for Government -kurssin kanssa. Yhteistyöllä on kerätty tietoa tekstiilien tuotantoketjuista ja siitä, missä kohdin hankintaprosessissa Kelan on mahdollista vaikuttaa vastuullisuuteen. Lisäksi Kela on saanut käytännön neuvoja vastuullisuustiedon välittämisestä asiakkailleen.
Kela julkaisee vuoden 2022 äitiyspakkauksen ensikirjan ensimmäistä kertaa saamen kielellä. Saamenkielisen ensikirjan voi saada takautuvasti myös vuosien 2020 ja 2021 äitiyspakkaukseen. Ensikirjan lisäksi saamenkieliset perheet saavat ensimmäistä kertaa myös äitiyspakkauksen onnittelukirjeen omalla kielellään.
Saamenkieliset ensikirjat ovat Kelalta merkittävä vastuullisuusteko. Omakielinen ensikirja viestittää saamenkielisille perheille, että äitiyspakkaus on myös heitä varten. Ensikirjat voivat myös tukea uhanalaisten saamen kielten elvytystä. Yhteisten leikki- ja lukuhetkien avulla saamen kielen käytöstä tulee luonteva osa lapsen elämää alusta lähtien. Ensikirjat ovat usein myös lapsen ensimmäinen kosketus kirjallisuuteen. Saamenkielisestä kirjallisuudesta ensikirjat ovat tähän saakka puuttuneet kokonaan.
Kestävä talous
Vahvistimme kestävän talouden mukaista toimintaamme vuonna 2021. Kelassa kestävä talous tarkoittaa toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden varmistamista sekä vaikuttavuuden, lähinnä kustannusvaikuttavuuden, tunnistamista ja analysointia. Näiden lisäksi keskeistä on pidemmän aikavälin pysyvän rahoituksen turvaaminen, taloustiedon jatkuva ja nykyistä monipuolisempi hyödyntäminen sekä ennakoinnin ja toimintoympäristön huomioon ottaminen pidemmän aikavälin taloussuunnittelussa.
Vuonna 2021 investoimme muun muassa IT-järjestelmäkehitykseen ja toimitilojen peruskorjauksiin. IT- järjestelmien käyttökulut kasvoivat etuusjärjestelmien uudistamisohjelman sekä kriittisen infrastruktuurin huoltovarmuuden parantamisen myötä. Lisäksi toimitilakulumme kasvoivat rakennuskorjausten vuoksi.
Talouden vihreä siirtymä ja sääntelyn kehittyminen vaikuttavat sijoitustoimintaan laajasti. Vuonna 2021 päivitimme Kelan vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja tavoitteet, jotka hallitus hyväksyi joulukuun kokouksessaan osana sijoitussuunnitelmaa. Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden avulla huomioimme muuttuvaa toimintaympäristöä ja ohjaamme sijoitustoimintaa vahvistaen osaltaan sen vastuullisuutta. Vuonna 2021 kehitimme vastuullisen sijoittamisen prosessejamme muun muassa ottamalla käyttöön neljännesvuosittaiset seulonnat normirikkomuksille sekä vuosittaiset vastuullisuuskyselyt varainhoitajillemme.
Ilmastotekoja
Kelassa suunniteltiin ja otettiin käyttöön monia ilmastoystävällisiä ratkaisuja vuoden 2021 aikana. Ilmastonäkökulmasta yksi vaikuttavimpia asioita on paperittoman päätöksen asteittainen käyttöönotto. Kela-lain selkeyttäminen ja uudet tekniset ratkaisut mahdollistivat paperittoman päätöksen laajentamisen kaikkiin etuuksiin.
Maaliskuussa voimaan astuneet Kela-lain muutokset selkeyttävät paperittoman päätöksen antamista asiakkaalle. Muutoksilla selkeytettiin sitä, missä muodossa päätös voidaan toimittaa asiakkaalle. Jatkossakin asiakas päättää itse, missä muodossa päätöksensä haluaa.
Verkossa on jo parin vuoden ajan voinut valita, että päätökset toimitetaan vain sähköisesti. Tämä mahdollisuus on kuitenkin koskenut vain osaa etuuksista. Edessä on vielä ratkaistavia haasteita ennen kuin paperiton päätös näkyy asiakkaille kaikissa etuuksissa. Vuonna 2021 Kelasta lähetettiin 14 miljoonaa kirjettä. Jos yhä useampi asiakas valitsee paperittoman päätöksen, se vähentää Kelan ilmastovaikutuksia merkittävästi. Lisäksi taloudelliset säästöt ovat suuret.
Kestävä kehitys näkyy opiskelijaruokailun suosituksessa
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Kelan syksyllä 2021 julkaisema ruokailusuositus määrittää, miten opiskelijaruokailu järjestetään niin, että se oikeuttaa Kelan ateriatukeen. Uudessa ruokailusuosituksessa kiinnitetään huomiota erityisesti opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tavoitteet näkyvät suosituksessa esimerkiksi siten, että opiskelijaravintoloita kannustetaan myymään lounaalta yli jäävää hävikkiruokaa.
Uusi suositus antaa käytännön ohjeita kasvispainotteisen terveyttä ja kestävää kehitystä edistävän ruokailun järjestämiseen. Suositeltavaa on, että ruokalistalla on tarjolla päivittäin kaikille vapaasti valittava kasvisruokavaihtoehto. Kasvipohjaisia ruokajuomia tarjotaan vaihtoehtona maidon ja piimän rinnalla. Suosituksessa ohjeistetaan rakentamaan jakelulinjasto niin, että lisäkesalaatti ja kasvisruoka ovat tarjolla linjaston alussa.
Toimitilatehokkuutta
Toimitilatehokkuuden parantamisessa Kela onnistui vuonna 2021 hyvin. Toimitilojen käyttö tehostui noin 10 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän myötävaikutti muun muassa monitilaympäristöjen käyttöönotto. Kehitys jatkunee saman suuntaisena, sillä käyttöön otettavat monitilaympäristöt mahdollistavat huonetoimistoratkaisua tehokkaamman tilojen käytön ja useista muista tiloista luopumisen. Tämän kehityksen voidaan arvioida heijastuvan tulevaisuudessa myös Kelan hiilijalanjälkeen.
Kelan hiilijalanjälki 2021
Laskemme vuosittain sisäisestä toiminnasta aiheutuvan hiilijalanjälkemme. Mukaan lasketut osa-alueet ovat energiankulutus, matkustaminen, toimistolaitteet, paperinkulutus sekä jätteet. Osa-alueiden sisällä lukemia jää myös laskennan ulkopuolelle, tai ne perustuvat asiantuntija-arvioihin. Olemme kehittäneet laskentaa ja tavoittelemme tulevaisuudessa sen entistä laajempaa kattavuutta toiminnassamme.
Vuonna 2021 hiilijalanjälkemme kasvoi mukaan laskettujen alueiden osalta edellisestä vuodesta kokonaisuudessaan 6,7 prosenttiyksikköä. Suhteutettuna kasvaneeseen henkilöstömääräämme hiilijalanjälki kasvoi 4,1 prosenttiyksikköä per henkilö. Muutosta selitti pääosin toimistolaitteiden hankinnan kasvu: koronapandemia lisäsi Kelan henkilöstömäärää ja siten myös esimerkiksi laitehankintoja. Lisäksi koronapandemian aiheuttama kotietätyön tekeminen ja laitteiden uusimisen tarpeet olivat myös keskeisiä tekijöitä hankintamäärien kasvun takana. Samalla kun toimistolaitteiden määrä on lisääntynyt, on myös niiden energiatehokkuus parantunut. Toisaalta osa toimistolaitteiden energiankulutuksesta on etätyön lisäännyttyä siirtynyt henkilöstön koteihin.
Energiankulutus on hiilijalanjälkemme ylivoimaisesti suurin osatekijä ja toiseksi suurimpana on toimistolaitteiden hankinta. Energian osalta kulutuksemme väheni edeltävästä vuodesta. Jätteiden osalta hiilijalanjäljessämme oli sen sijaan hienoista kasvua, mutta matkustaminen ja paperinkulutus olivat päästöiltään vuonna 2021 taas aiempia vuosia vähäisempiä. Suurin muutos näissä osa-alueissa tapahtui jo vuonna 2020 koronapandemian seurauksena, mutta päästöt vähenivät edelleen vuonna 2021.
Vuonna 2021 suurin osa Kelan asiakkaiden asioinnista tapahtui puhelimitse ja verkossa. Koronapandemia vaikutti toisaalta siis myös positiivisesti palvelun hiilijalanjälkeen erityisesti paperinkulutuksen ja palvelu- ja asiointipisteisiin tehtävien asiointimatkojen vähentyessä.
Tulevaisuuden näkymiä
Tässä raportissa kerroimme onnistumisistamme Kelan valitsemien globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG) viitekehyksessä. Olemme peilanneet toimintaamme suhteessa näihin tavoitteisiin ja siihen, kuinka onnistuimme edistämään niitä työssämme vuonna 2021. Mutta miltä näyttävät tulevat vuodet vastuullisuustoimien valossa?
Työmme globaalien tavoitteiden edistämiseksi jatkuu edelleen tulevina vuosina. Vaikuttavuudeltaan laajoja vastuullisuuteen kytkeytyviä toimia tulevat olemaan paperittoman päätöksen entistä laajempi käyttöönotto ja esimerkiksi tulevat toimitilaratkaisumme. Jatkamme myös työtämme hankintojemme vastuullisuuden kehittämiseksi ja vastuullisen sijoittamisen saralla. Lisäksi päivitämme henkilöstön yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa vahvistavan suunnitelmamme, jossa huomioimme myös muun muassa monimuotoisuuden teemoja.
Vastuullisuustyömme vahvistuu vuonna 2022 uusilla strategisilla vastuullisuuslinjauksilla.
Strategiset vastuullisuuslinjaukset tukevat vastuullisuustyötämme ja suuntaavat toimiamme tulevina vuosina. Kehitämme myös uusia vastuullisuusindikaattoreita, jotka kertovat onnistumisestamme ja osoittavat osaltaan suuntaa tuleville kehittämistoimille. Jatkossa haluamme seurata entistä tarkemmin toimintamme yhteiskunnallista vaikuttavuutta vastuullisuuden näkökulmasta. Lisäksi haluamme tarkastella vastuullisuustoimintamme onnistumista suhteessa muihin julkishallinnon toimijoihin.