Evästeiden avulla sivulla toimii paremmin ja keräämme tietoa sivuston käytöstä. Voit hallinnoida evästeasetuksiasi alta. Lue lisää evästekäytännöistä.
Katsaus vastuullisuusvuoteen 2017
Vastuullisuus ja kestävä kehitys näkyvät vahvasti Kelan strategiassa. Strategiset tavoitteemme tuovat vastuullisuuden osaksi kaikkea toimintaamme.
Vastuullisuustyömme perustuu Kelan keskeiseen yhteiskunnalliseen asemaan. Toimintamme on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa, ja se myös edellyttää meiltä vastuullisia toimintatapoja.
Haluamme olla esimerkillinen ja aktiivinen vastuullisuuden edistäjä. Tahdomme huolehtia asiakkaidemme, henkilöstömme ja ympäristömme hyvinvoinnista, kuten myös toimintamme taloudellisesta kestävyydestä. Vastuullisella toiminnalla edistämme kestävää kehitystä koko yhteiskunnassa.
Kelan vastuullisuusraportti kuvaa sitä, millaisin tavoittein ja toimenpitein kestävän kehityksen sosiaalista, ekologista ja taloudellista ulottuvuutta edistettiin toiminnassamme vuonna 2017. Panostimme vuoden aikana linjauksiin, joiden vaikutus näkyy tulevaisuudessa: eriarvoisuuden vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Lisäksi henkilöstömme voi osallistua yhteiskuntavastuuseen tekemällä vapaaehtoistyötä. Teimme myös uuden kestävän kehityksen sitoumuksen. Näistä ja muista vuoden 2017 vastuullisuustyömme keskeisistä saavutuksista voit lukea lisää seuraavilta sivuilta.
Elli Aaltonen
Kelan pääjohtaja
Tutustu Kelan vuoteen 2017.
Vastuullisuuden johtaminen
Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat nivoutuneet Kelan strategisiin tavoitteisiin jo vuodesta 2012 lähtien. Silloin sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä toiminta nostettiin yhdeksi strategisista painopisteistämme.
Uudistimme strategiaa vuodelle 2017, ja kestävä kehitys näkyy siinä vahvasti edelleen. Tavoitteenamme on erinomaisen, yhdenvertaisen ja vastuullisen asiakaskokemuksen tuottaminen. Lisäksi tavoitteenamme on vaikuttaa vastuullisesti yhteiskunnassa. Sosiaaliturvasta huolehtivana organisaationa Kelan toiminta kytkeytyy erityisesti sosiaalisesti kestävään kehitykseen.
Kelan kestävän kehityksen ohjelma sisältää seuraavat kestävän kehityksen linjaukset ja periaatteet:
- Huolehdimme asiakkaidemme perusturvasta ja hyvinvoinnista.
- Olemme vastuullinen työnantaja.
- Toimimme ekologisesti kestävällä tavalla.
- Varmistamme toimintamme taloudellisen kestävyyden.
- Kannamme yhteiskunnallista vastuuta.
Vuonna 2017 uudistimme ohjelman uudeksi vastuullisuussuunnitelmaksi. Vastuullisuussuunnitelma ja uudet vastuullisuustavoitteemme julkaistaan alkuvuodesta 2018.
Kelassa on myös muita vastuullisuutta tukevia suunnitelmia ja ohjeistuksia, kuten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat. Vuonna 2017 uudistimme myös eettiset ohjeet, joiden tarkoituksena on turvata hyvän hallinnon toteutuminen, avoimuus ja läpinäkyvyys.
Kansallinen kestävän kehityksen työ
Vastuullinen toiminta ja kestävä kehitys vaativat kaikkien toimijoiden – julkisen ja yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan sekä yksilöiden – sitoutumista. Kela on ollut vahvasti mukana kansallisessa kestävän kehityksen työssä.
Vuonna 2017 jatkoimme toimintaamme Suomen kestävän kehityksen toimikunnan jäsenenä. Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus ”Suomi, jonka haluamme 2050”, on kansallinen kestävän kehityksen ohjelma, joka huomioi myös YK:n Agenda 2030:n tavoitteet. Agenda 2030 ja Suomen kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät Kelan vastuullisuustyössä.
Vuonna 2017 olimme mukana myös valmistelemassa kansallista kestävän kehityksen seurantaa. Yksi osa seurantaa on yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyvä indikaattorikokonaisuus, jota valmisteltiin Kelan johdolla.
Sosiaalisesti kestävä Kela
Kelan toiminnassa korostuu sosiaalisesti kestävä kehitys. Sen päämääränä on hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen nykyisille ja tuleville sukupolville.
Yksi hyvinvoinnin edellytyksistä on turvattu toimeentulo, jossa sosiaaliturvalla on olennainen merkitys. Sosiaaliturvasta huolehtivana organisaationa Kelan toiminta kytkeytyy juuri sosiaalisesti kestävään kehitykseen.
Sosiaaliturvan toimeenpanon lisäksi Kelan tehtävät liittyvät sosiaaliturvajärjestelmän kehittämiseen. Vaikuttamalla sen kehittämiseen voimme myös osaltamme edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä.
Vuonna 2017 teimme aloitteita sosiaaliturvan lainsäädännön kehittämiseksi. Julkaisemme vuosittain lainsäädännön kehittämissalkun, jonka kehittämiskohteet liittyvät lainsäädännön ja toimeenpanon yksinkertaistamiseen ja etuuksien riittävään tasoon. Kehittämissalkku toimitetaan tiedoksi Kelan valtuutetuille, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan sekä lainvalmistelusta vastaaville ministeriöille.
Panostus palvelun saavutettavuuteen
Vastuullisuus ja sosiaalisesti kestävä kehitys näkyvät toiminnassamme asiakkaiden yhdenvertaisena palveluna. Yhdenvertainen palvelu tarkoittaa myös sitä, että Kela on kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille helposti saavutettava organisaatio. Palvelemme asiakkaitamme monilla eri tavoilla: palvelupisteissä, puhelimessa, verkossa, suorakorvauksien kautta, postitse ja yhteispalvelulla. Verkkopalvelua käyttävien asiakkaiden osuus suureni merkittävästi vuonna 2017. Verkkopalvelumme osuus asiointitapana ohitti vuonna 2017 ensimmäistä kertaa suorakorvausten määrän.
Etuushakemuksista
64 %tehtiin verkossa
Verkkopalveluiden osalta erityisesti etäpalveluun liittyvät kokeilut lisääntyivät vuonna 2017. Kelan etäpalvelut otettiin käyttöön esimerkiksi Virtu-palvelupisteissä Lapissa. Lisäksi Kela panosti omalta osaltaan digisyrjäytymisen ehkäisyyn. Olimme mukana valmistelemassa uutta kansallista toimintamallia digitukeen. Toimintamallin tavoitteena on auttaa tukea tarvitsevaa asiakasta digitaalisten palvelujen käytössä.
Vuonna 2017 verkossa lähetettyjen liitteiden osuus kasvoi 18 %, ja liitteitä lähetettiin ensimmäistä kertaa enemmän verkossa kuin postitse. Kokonaisuudessaan vuonna 2017 Kelaan toimitettiin noin 14,8 milj. etuushakemusta, joista 64 % tehtiin verkkoasiointipalvelussa. Verkon kautta toimitettujen etuushakemusten määrä on kasvanut vuosi vuodelta.
Verkossa lähetettyjen liitteiden osuus kasvoi
18 %
Panostuksemme palvelun kehittämiseen vaikuttavat asiakkaamme asiointiin monella tavalla. Esimerkiksi verkkopalveluiden kehittämisellä helpotamme ja nopeutamme asiointia. Verkkopalvelut mahdollistavat asiakkaalle ympäristöystävällisen asioinnin, kun paperia säästyy eikä asioinnin vuoksi tarvitse matkustaa.
Tavoitteena syrjäytymisen ehkäiseminen
Kela tarjoaa ohjausta, neuvontaa ja kuntoutuksen palveluita syrjäytymisvaarassa oleville. Vuonna 2017 olimme mukana useissa tutkimus- ja toimenpideohjelmissa, joiden tavoitteena on syrjäytymisen mekanismien selvittäminen sekä erilaisten mallien tarjoaminen syrjäytymis- ja terveysongelmien vähentämiseksi. Kela on mukana myös pääministeri Juha Sipilän asettamassa eriarvoisuustyöryhmässä.
Lisäksi panostimme vuonna 2017 erilaisiin nuorten hyvinvointia tukeviin toimiin. Olemme mukana muun muassa kansallisessa Ohjaamo-toiminnassa, jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Ohjaamo tukee nuorten kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään.
Kela vastuullisena työnantajana
Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on Kelan tärkein voimavara. Sosiaalinen vastuullisuutemme kytkeytyy asiakkaidemme lisäksi henkilöstöömme. Vastuullisena työnantajana haluamme huolehtia henkilöstömme työhyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä.
Henkilöstöstä
82 %oli tyytyväisiä työhönsä
Vuoden 2017 henkilöstöbarometrin mukaan henkilöstömme työhyvinvointi oli hyvällä tasolla. Vastaajista 82 % oli tyytyväisiä työhönsä.
Kela haluaa myös panostaa perheystävällisyyteen. Vuoden 2017 henkilöstöbarometrin vastaajista 85 % koki voivansa sovittaa työnsä yhteen yksityiselämänsä kanssa.
Monimuotoisuuden huomioiminen
Vastuullisena työnantajana Kela huomioi henkilöstön monimuotoisuuden. Se tarkoittaa henkilöstön oikeudenmukaista johtamista ja yhdenvertaista kohtelua taustasta riippumatta sekä henkilöstön osallisuutta ja osaamisen tunnistamista. Myös asiakaskuntamme on monimuotoinen, ja asiakkaiden erilaisten palvelutarpeiden huomioiminen on Kelan toiminnassa keskeistä.
Kela on vastuullisuusverkosto FiBSin jäsen. Allekirjoitimme FiBSin monimuotoisuussitoumuksen kesäkuussa 2017. Monimuotoisuussitoumuksessa Kela lupaa edelleen kehittää monimuotoisuuden johtamista ja palvelukäytäntöjään.
Vapaaehtoistyö
Vuonna 2017 valmistelimme osana vastuullisuustyötä mallin Kelan vapaaehtoistyöstä. Jokaisella kelalaisella on halutessaan mahdollisuus käyttää vuoden 2018 aikana yksi iltapäivä vapaaehtoistyöhön, joka tukee hyvinvointia. Toivomme tämän kannustavan henkilöstöämme tutustumaan vapaaehtoistyön tekemiseen ja jatkamaan vapaaehtoistyötä myös vapaa-ajalla.
Vapaaehtoistyön tekeminen lisää avunsaajan ja vapaaehtoistyön tekijän hyvinvointia. Mahdollistamalla vapaaehtoistyön lisäämme myös asiakasymmärrystämme, kun pääsemme lähemmäksi avun tarvitsijoita. Näin vapaaehtoistyön mahdollistaminen kehittää myös palveluamme.
Tapahtuma osatyökykyisten tukemiseksi
Kela osallistui eurooppalaiseen Job Shadow Day –tapahtumaan keväällä 2017. Tapahtuma antaa osatyökykyisille henkilöille mahdollisuuden tutustua työelämään. Päivän aikana tapahtuva työn seuraaminen auttaa hakijaa mieleisen ja sopivan työn löytämisessä.
Kelalaiset mukana Pride-tapahtumissa
Osallistuimme kesällä 2017 ensimmäistä kertaa kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma Prideen.
Lapset tutustuivat Kelaan
Syksyllä 2017 osallistuimme valtakunnalliseen Lapsi mukaan töihin -päivään. Kannustimme henkilöstöämme tuomaan lapsiaan tutustumiskäynnille työpaikalle. Tapahtuma oli osa Kelan Lapsiystävällinen työpaikka -hanketta.
Ympäristön hyvinvoinnin tukeminen
Kela on asettanut digitalisaation yhdeksi tärkeäksi strategiseksi muutosteemaksi.
Digitalisaation hyödyntäminen Kelan toiminnassa lisää asioinnin vaivattomuutta ja nopeutta. Se vahvistaa osaltaan sosiaalisesti kestävää kehitystä, mutta mahdollistaa myös ekologisten toimintatapojen käytön ja kehittämisen Kelassa. Esimerkiksi suorakorvaus- ja verkkopalveluilla säästetään resursseja monilla tavoin.
Digitalisaatio mahdollistaa myös uudenlaisia työn tekemisen muotoja. Kotona tehtävä etätyö on yksi työmuoto, jolla on merkittäviä ekologisia vaikutuksia. Kelalaisten tekemien kotietätyöpäivien määrä on suurentunut vuosi vuodelta.
Kysymme vuosittain henkilöstömme näkemystä toimintamme ympäristöystävällisyydestä. Vuoden 2017 henkilöstöbarometrin vastaajista 50,8 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Kela toimii ekologisesti vastuullisesti. Edeltävänä vuonna luku oli 53,1 %.
Hiilijalanjälki 2017
Kela on laskenut omasta toiminnastaan aiheutuvan hiilijalanjälkensä vuodesta 2013 lähtien. Laskennassa mukana olleilla osa-alueilla hiilijalanjälki on pienentynyt vuosi vuodelta. Mukaan lasketut osa-alueet ovat energiankulutus, matkustaminen, toimistotarvike- ja kalustehankinnat, paperinkulutus sekä jätteet.
Kelan hiilijalanjälki pieneni vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna
3,8 %
Vuonna 2017 hiilijalanjälki pieneni 3,8 % edeltävästä vuodesta. Suhteutettuna henkilöstöön jokaisen kelalaisen hiilijalanjälki pieneni 11 % edeltävään vuoteen verrattuna.
Kelan hiilijalanjäljen suurimmat osa-alueet liittyvät energiankulutukseen. Maanlaajuinen palvelupisteverkostomme ja isot toimitalomme vaikuttavat hiilijalanjälkeemme ja erityisesti sähkön ja lämmityksen kulutukseemme.
Perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Siirto tukee asiakkaiden yhdenvertaisuutta eli sosiaalisesti kestävää kehitystä. Perustoimeentulotuen siirto vaikutti toimintaamme myös ekologisesta näkökulmasta. Uuden etuuden myötä kasvanut paperinkulutus ja postitus vaikuttivat siihen, että vuonna 2017 hiilijalanjälkemme kasvoi näillä osa-alueilla. Perustoimeentulotuen siirron myötä myös henkilöstömäärämme kasvoi, mutta toimitilojemme käytön tehokkuus parani. Vuonna 2017 toimitalojemme toimitilaneliöt vähenivät 14 % käyttäjää kohden.
Verkkopalvelujen kehittäminen on yksi merkittävä palvelumme hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä.
Verkkopalvelujen kehittäminen on yksi merkittävä palvelumme hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä. Kehittämällä verkkopalvelujamme vaikutamme asioinnin hiilijalanjälkeen erityisesti paperinkulutuksen ja palvelupisteisiin tehtävien asiointimatkojen vähenemisen myötä.
Kestävän kehityksen viikko
Kestävän kehityksen viikko on Euroopan kestävän kehityksen verkoston (European Sustainable Development Network, ESDN) aloitteesta lanseerattu teemaviikko, jonka tavoitteena on aloittaa ja tehdä näkyväksi kestävän kehityksen erilaisia hankkeita ja projekteja ympäri Eurooppaa.
Euroopan kestävän kehityksen viikkoa vietettiin 30.5.–5.6.2017. Kela on osallistunut kestävän kehityksen teemaviikkoon vuosittain. Viikon teemana oli ”Yhdessä tekeminen – 100 hyvää (eko)tekoa”. Yhdessä tekeminen kuvasi Kelan strategiaa ja Kela 80 -juhlavuotta, jonka teemana oli ”Hyvinvointi syntyy yhdessä”. Sata tekoa oli osa Suomen juhlavuotta.
Viikon aikana teimme erilaisia tempauksia ja haastoimme kelalaisia mukaan kestävän kehityksen työhön. Viikko otettiin Kelassa innolla vastaan, ja monet eri tiimit ja ryhmät osallistuivat viikkoon mukaan omilla tempauksillaan. Erityisesti energian säästäminen ja panostukset ekologiseen liikkumiseen nousivat esiin. Kierrätysteema oli myös monissa paikoin esillä eri tavoin: kierrätystä tehostettiin ja järjestettiin vaatekeräyksiä ja kirpputoreja.
Viikko näkyi myös Kelan henkilöstöravintoloissa entistä ympäristöystävällisempinä ruokalajeina. Lisäksi viikon aikana uutisoitiin ja tiedotettiin kestävän kehityksen eri osa-alueista. Kestävän kehityksen viikosta on tullut Kelassa hieno tapa toimia yhdessä yhteisen hyvän eteen.
Kampanjoimme energiansäästön puolesta
Syksyllä 2017 vietimme valtakunnallista energiansäästöviikkoa. Viikon aikana kampanjoimme energiansäästön puolesta. Mittasimme kampanjaviikon aikana energiankulutuksemme toimitaloissamme. Tuloksena oli tällä kertaa vain 0,4 % pienempi energiankulutus edeltävään viikkoon verrattuna.
Teimme myös henkilöstöllemme energiansäästökyselyn, johon vastasi 301 kelalaista. Kyselyn vastausten perusteella voi todeta, että vastaajat olivat valveutuneita energiansäästäjiä. Suurin osa vastaajista muisti sammuttaa turhat valot, käytti portaita hissin sijaan, hyödynsi julkisia liikennevälineitä sekä pyöräili tai käveli töihin. Vastanneista 80 % kierrätti. Parannettavaakin toki löytyy, sillä vain 30 % vastaajista sanoi, että ei heitä ruokaa koskaan roskiin.
Vastanneista
80 %kierrätti
Kelalaiset polkivat yhteensä 207 348 km
Kelalaiset ovat verrattain ahkeria pyöräilijöitä. Moni kelalainen kulkee matkansa kodin ja työpaikan välillä polkupyörällä. Näin säästämme myös luontoa.
Kelalaisten oma KeCy eli Kela Cycling -ryhmä on osallistunut valtakunnalliseen kilometrikisaan. Ryhmän jäsenet polkivat vuonna 2017 yhteensä 207 348 km. Keskimäärin poljettiin 668 km/henkilö.
KeCy polki keskimäärin
668kilometriä per henkilö
Taloudellisesti kestävä toiminta
Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluu se, että varmistamme toimintamme taloudellisen kestävyyden.
Tämä tarkoittaa Kelan varojen vastuullista sijoittamista, taloudellista ajattelua toimintakuluissa sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä hankintoja. Lisäksi myös toimitilatehokkuutemme vahvistaa taloudellisesti kestävää toimintaamme.
Sijoitustoiminnassa Kela noudattaa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Kestävän kehityksen näkökulmat huomioidaan myös hankintaperiaatteissamme. Toimintakulujen prosenttiosuus kokonaiskuluista vuonna 2017 oli 3,2. Saavutimme vuodelle 2017 asettamamme tavoitteen, joka oli 3,2 %.
Toimintakulujen prosenttiosuus kokonaiskuluista vuonna 2017
3,2 %
Kestävän kehityksen sitoumukset
Kela on tehnyt kaksi kestävän kehityksen toimenpidesitoumusta. Sitoumukset kytkeytyvät Suomen kestävän kehityksen tavoitteisiin ja yhteiskuntasitoumukseen, johon yhteiskunnan eri toimijoiden on toivottu osallistuvan.
Olemme Kelassa edistäneet Suomen kestävän kehityksen tavoitteita tekemällä omia kestävän kehityksen sitoumuksia, jotka nivoutuvat kansallisiin sitoumuksiin.
Ensimmäinen sitoumuksemme (2014–2017)
Ensimmäisen kestävän kehityksen sitoumuksen teimme vuosille 2014–2017. Siinä korostui erityisesti sosiaalisesti kestävän kehityksen näkökulma: sitouduimme kehittämään palvelukanaviamme, jotta jokaisella asiakkaalla on yhdenvertainen mahdollisuus asioida Kelassa. Sosiaalisen vastuullisuutemme yksi osa on se, että olemme helposti saavutettavissa. Kehitystyössä on painottunut verkkoasiointi, mutta olemme ottaneet huomioon myös asiakkaidemme erilaiset asiointitarpeet. Näin voimme varmistaa asiakkaidemme yhdenvertaiset mahdollisuudet asioida Kelassa.
Olemme raportoineet asettamiemme tavoitteiden toteutumisesta kaksi kertaa vuodessa. Sitoumus päättyi vuoden 2017 lopussa.
Sitoumuksen tavoitteet:
- Olemme helposti ja yhdenvertaisesti saavutettavissa.
- Vähennämme paperin kulutuksesta, paperijätteestä ja postituksesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeämme.
Miten onnistuimme?
1. Sosiaalinen näkökulma
Kysyimme asiakkaiden tyytyväisyyttä asiointipalvelujen monipuolisuuteen. Arvosanaksi saimme 8. Jäimme jälkeen tavoitteestamme, joka oli arvosana 9.
Verkkopalveluiden prosenttiosuus kaikista hakemuksista vuonna 2017 oli 64,4. Saavutimme tavoitteemme, joka oli 55 %.
Hakemuksista
64 %jätettiin verkossa
Tavoitteena oli myös verkkopalveluiden kehittäminen siten, että asiakkaiden on vuodesta 2016 alkaen mahdollista valita sähköinen päätös postitse lähetettävän paperisen päätöksen sijaan. Tavoite ei toteutunut, koska tietojärjestelmien kehittäminen edistyi suunniteltua hitaammin. Nyt tavoitteena on, että henkilöasiakkailla on osassa etuuksia mahdollisuus valita sähköinen päätös vuoden 2019 alkupuolella ja kaikissa etuuksissa vuoden 2019 loppuun mennessä.
Verkkoasioinnin käyttö on kasvanut merkittävästi ajanjaksolla, jolle sitoumus tehtiin. Otimme muun muassa käyttöön palvelun, jossa etuushakemukseen tarvittavia lisäselvityksiä pyydetään asiakkaalta verkkoasiointipalvelun kautta lähetettävällä viestillä sen sijaan, että asiakkaalle lähetettäisiin paperikirje.
2. Ekologinen näkökulma
Hiilijalanjälkemme pieneni paperinkulutuksen osalta 7,6 %, paperijätteen osalta 34,2 % ja postituksen osalta 7,3 %. Tavoitteemme oli pienentää hiilijalanjälkeä 20 % paperinkulutuksessa, paperijätteen määrässä ja postituksessa. Saavutimme tavoitteen paperijätteen osalta. Paperinkulutuksessa ja postituksessa jäimme tavoitteestamme.
Paperinkulutuksen hiilijalanjälki pieneni
7,6 %
3. Taloudellinen näkökulma
Pienensimme kustannuksia paperinkulutuksessa* 10,5 %, paperijätteessä 24,9 % ja postituksessa 7,3 %. Tavoitteemme oli 10 %:n kustannussäästöt paperinkulutuksessa, paperijätteessä ja postituksessa. Saavutimme tavoitteen paperinkulutuksen ja paperijätteen kustannusten osalta. Postituksen kustannuksissa jäimme tavoitteestamme.
(*= mukaan laskettu vain toimistopaperin kulutuksen kustannukset)
Postituksen kustannukset pienenivät
7,3 %
Uusi sitoumuksemme (2017–2020)
Vuonna 2017 Kela teki toisen kestävän kehityksen sitoumuksen. Julkaisimme yhdessä Finanssiala ry:n, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa yhteisen kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen siitä, että terveydenhuollon asiakirjat digitalisoidaan. Digitalisointi koskee lääkärintodistus A:ta. Tavoitteena on, että 80 % niistä välitetään sähköisesti vuonna 2020.
Sitoumuksessa selvitetään uudistuksen ilmastovaikutukset laskemalla lääkärintodistusten välityksen hiilijalanjälki ja seuraamalla, miten se muuttuu, kun sähköisten todistusten määrä kasvaa. Laskennassa huomioidaan jokaisen osapuolen asiakirjaliikenne, kuten postitus ja paperinkulutus.
Tavoite on, että
80 %A-todistuksista välitetään sähköisesti vuonna 2020
Vuonna 2017 valtaosa A-todistuksista välitettiin paperilla (521 027 kpl). Sähköisesti lausunnoista välitettiin vuonna 2017 vain 2 % (10 886 kpl). Suurempi muutos on odotettavissa vuonna 2018, jolloin välityspalvelu on tarkoitus ottaa laajempaan valtakunnalliseen käyttöön.
Vastuullisen tulevaisuuden näkymiä
Vuosi 2017 oli arviomme mukaan melko onnistunut vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämisen näkökulmasta.
Teimme monia vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen kytkeytyviä uudistuksia ja valmistelimme muutoksia, joiden vaikutukset näkyvät tulevina vuosina.
Vastuullisuusvuotemme kohokohdat nivoutuivat erityisesti palvelumme kehittämiseen, eriarvoisuustyöhön ja syrjäytymisen ehkäisyyn, rooliimme vastuullisena työnantajana sekä erilaisiin uusiin vastuullisuuteen kytkeytyviin kokeiluihin.
Tavoitteellisella vastuullisuustyöllä edistämme kestävää kehitystä koko yhteiskunnassa.
Tulevana vastuullisuusvuotenamme otamme käyttöön uudet vastuullisuustavoitteemme. Ne ohjaavat vastuullisuustyötämme, jolle haluamme asettaa kunnianhimoiset tavoitteet. Tavoitteellisella vastuullisuustyöllä edistämme kestävää kehitystä koko yhteiskunnassa.