Evästeiden avulla sivulla toimii paremmin ja keräämme tietoa sivuston käytöstä. Voit hallinnoida evästeasetuksiasi alta. Lue lisää evästekäytännöistä.
Pääjohtajan katsaus
Kelan toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmistä arvostava, osaava, yhteistyökykyinen ja uudistuva. Nämä arvot nivoutuvat vahvasti vastuullisuustyöhömme.
Arvojen lisäksi vastuullisuus näkyy strategisista tavoitteistamme ja leikkaa niiden kautta läpi koko toimintamme.
Vastuullisuuden keskeinen painopiste Kelassa on sosiaalisesti kestävä kehitys. Sen päämääränä on hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen nykyisille ja tuleville sukupolville. Turvattu toimeentulo on keskeinen hyvinvoinnin edellytys, ja sosiaaliturvalla on siinä olennainen merkitys. Sosiaaliturvasta huolehtivana organisaationa Kelan toiminta kytkeytyy erityisesti sosiaalisesti kestävään kehitykseen.
Vuonna 2018 otimme käyttöön päivitetyn vastuullisuussuunnitelman. Sen pohjalta lähdimme uuteen tavoitteelliseen vastuullisuustyöhömme. Suunnitelman pohjalta teimme monia vaikuttavia vastuullisuustekoja vuonna 2018. Näistä tärkeimpiä oli päätös kehittää hankintojemme vastuullisuutta. Lisäksi teimme arvokasta työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja panostimme erityisesti nuorten hyvinvoinnin tukemiseen.
Olimme myös mukana valmistelemassa kansallista kestävän kehityksen seurantaa. Osa seurantaa on yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyvä indikaattorikokonaisuus, jota valmisteltiin Kelan johdolla.
Vuonna 2018 Kelaan toimitettiin yhteensä noin 15,2 miljoonaa etuushakemusta. Kaikista Kelaan vuonna 2018 saapuneista hakemuksista verkossa tehtiin 69 %. Digitalisaatio mahdollistaa meille myös uudenlaisia työn tekemisen muotoja. Kelalaisten tekemien kotietätyöpäivien määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2018 kelalaiset tekivät yhteensä 122 900 kotietätyöpäivää.
Näistä ja muista vuoden 2018 vastuullisuustyömme keskeisistä saavutuksista voit lukea lisää tästä raportista.
Elli Aaltonen
Kelan pääjohtaja
Vastuullisuusvuosi 2018
Vastuullisuuden johtaminen
Kelan vastuullisuustyö lähtee strategiasta. Vastuullisuus perustuu vahvasti myös Kelan lakisääteiseen tehtäväämme sosiaaliturvan toimeenpanijana.
Strateginen arvovalintamme on, että huomioimme vastuullisuuden tehtävämme hoitamisessa. Sosiaaliturvasta huolehtivana organisaationa toimintamme kytkeytyy erityisesti sosiaalisesti kestävään kehitykseen.
Olemme asettaneet vastuullisuustyöllemme uudet tavoitteet, jotka ohjaavat vastuullisuuden johtamista. Tavoitteet on ryhmitelty neljäksi teemaksi, jotka toimivat vastuullisuustyön keihäänkärkinä. Kelan vastuullisuussuunnitelma päivitettiin keväällä 2018. Sen tueksi olemme tehneet myös erillisen toimintasuunnitelman, jota päivitämme työmme edetessä. Tavoitteille on määritelty myös mittarit. Niiden avulla seuraamme työmme suuntaa ja vaikuttavuutta.
Vastuullisuusteemat ja -tavoitteet
Sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen
1. Olemme aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja.
2. Tuemme asiakkaidemme hyvinvointia ja oman elämän hallintaa.
Eriarvoisuuden vähentäminen
3. Toimimme syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
4. Kehitämme palvelujamme asiakkaidemme ja henkilöstömme monimuotoisuuden huomioimiseksi.
Vastuullinen yhdessä tekeminen
5. Olemme vastuullinen työnantaja
6. Toimimme taloudellisesti kestävästi.
7. Sijoitamme varamme vastuullisesti.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen
8. Pienennämme hiilijalanjälkeämme.
Kelassa on myös muita vastuullisuutta tukevia suunnitelmia ja ohjeistuksia, kuten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat. Yhdenvertaisuussuunnitelman päivitimme kesällä 2018.
Strategisena tavoitteenamme vuonna 2018 on erinomaisen, yhdenvertaisen ja vastuullisen asiakaskokemuksen tuottaminen. Lisäksi tavoitteenamme on vaikuttaa vastuullisesti yhteiskunnassa.
Kansallisen tason kestävän kehityksen työ
Olemme aktiivisesti mukana kansallisessa kestävän kehityksen työssä. Vuonna 2018 jatkoimme toimintaamme Suomen kestävän kehityksen toimikunnan jäsenenä. Olimme myös mukana valmistelemassa kansallista kestävän kehityksen seurantaa. Osa seurantaa on yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen liittyvä indikaattorikokonaisuus, jota valmisteltiin Kelan johdolla. Kokonaisuus julkaistiin valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen sivustolla alkuvuonna 2018.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Vastuullisuustavoite 1:
Olemme aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Teemme aloitteita sosiaaliturvan lainsäädännön kehittämiseksi.
Yhtenä vastuullisuustyön tavoitteena on vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa. Tavoite kytkeytyy erityisesti sosiaaliturvan lainsäädännön kehittämiseen. Vaikuttamalla lainsäädäntöön voimme osaltamme edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä.
Julkaisemme vuosittain lainsäädännön kehittämissalkun, jonka kehittämiskohteet liittyvät lainsäädännön ja toimeenpanon yksinkertaistamiseen ja etuuksien riittävään tasoon. Kehittämissalkku toimitetaan tiedoksi Kelan valtuutetuille, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sekä lainvalmistelusta vastaaville ministeriöille.
Tarjoamme asiantuntemustamme sosiaaliturvan kehittämiseksi Suomessa ja kansainvälisesti.
Saimme ministeriöiltä ja valiokunnilta
77lausuntopyyntöä vuonna 2018.
Osana yhteiskunnallista vaikuttamistamme haluamme vaikuttaa sosiaaliturvajärjestelmän kehittämiseen ja byrokratialoukkujen purkamiseen. Olemme mukana muun muassa valtioneuvoston kanslian johtamassa Toimi-hankkeessa, jossa yhtenä kehittämisen kohteena on sosiaaliturvan byrokratialoukkujen purkaminen asiakkaan ja toimeenpanon näkökulmasta. Hankkeessa hyödynnetään Kelan vahvaa sosiaaliturvan asiantuntemusta osana perusturvan kokonaisuudistusta.
Tuotamme sosiaaliturvasta tutkimus- ja tilastotietoa ja viestimme siitä eri kanavissa.
Kelan tehtäviin kuuluu palvella tiedolla. Tuottamallamme tutkimus- ja tilastotiedolla vaikutamme sosiaaliturvaan liittyvään päätöksentekoon. Tuomme tutkimus- ja tilastotietoa esille eri kanavissa. Näin tuottamamme tieto on laajasti hyödynnettävissä.
Vuonna 2018
• Kelan tutkimus-, aktuaari-, tilasto- ja muita julkaisuja ladattiin 351 965 kertaa. Vuonna 2017 latausmäärä oli pienempi, yhteensä 211 939.
• Tutkimusblogejamme luettiin 85 416 kertaa. Vuonna 2017 lukukertoja oli 131 039.
• Kelan tutkimuksen Twitter-tilillä oli 8 718 seuraajaa. Vuonna 2017 seuraajia oli 7 359.
Sote-uudistus osana Kelan vastuullisuustyötä
Kelan on osallistunut aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun vuonna 2018. Olemme olleet valmistelemassa uudistusta monissa kansallisen tason valmisteluryhmissä ja antaneet lainsäädäntöä koskevia lausuntoja. Olemme myös olleet mukana monessa sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeessa. Sosiaaliturvan toimeenpanossa uudistukseen on valmistauduttu muun muassa kehittämällä kumppaneiden kanssa yhteistyömalleja asiakkaan palvelukokonaisuuden tueksi.
Olemme lisäksi toteuttaneet valinnanvapauden tiedonhallintapalveluita tiiviissä yhteistyössä kansallisten kumppaneidemme kanssa. Vastaamme myös sote-palveluiden maksatusten suorittamisesta suoran valinnan palvelujen palveluntuottajille. Olemme lisäksi valmistautuneet tarjoamaan neuvontaosaamistamme ja -kanaviamme valinnanvapauspilottien tueksi. Sote-uudistuksen ja valinnanvapauden tiimoilta on lisäksi tehty aktiivista sidosryhmäyhteistyötä mm. maakuntien ja järjestöjen kanssa.
Asioinnin vaivattomuus
Vastuullisuustavoite 2:
Tuemme asiakkaidemme hyvinvointia ja oman elämän hallintaa.
Asiakkaidemme hyvinvoinnin tukeminen ja elämän hallinta kytkeytyvät vahvasti palvelujemme vaivattomuuteen. Kelalle on tärkeää, että asiakkaat voivat asioida kanssamme vaivattomasti. Olemme panostaneet tähän kehittämällä asiointitapoja mahdollisimman kattaviksi.
Asiakkaidemme on mahdollista asioida kanssamme eri tavoin: verkossa, etäyhteydellä, palvelupisteissä, ajanvarauksella, puhelimitse ja postitse. Lisäksi kuntien noin 160:ssä asiointipisteessä voi saada neuvontaa Kela-asioista ja verkkoasioinnista.
Suorakorvaus apteekeissa ja terveydenhuollon palveluissa on asiakkaalle vaivattomin tapa asioida Kelan kanssa.
Vuonna 2018 Kelaan toimitettiin yhteensä noin 15,2 miljoonaa etuushakemusta. Kaikista Kelaan vuonna 2018 saapuneista hakemuksista verkossa tehtiin 69 %. Vuonna 2017 kaikista hakemuksista verkossa tehtiin 66 %, vuonna 2016 verkkohakemuksia oli 64 % ja sitä edellisenä vuonna 60 %.
Etä- ja pop up -palvelut
Jatkoimme etä- ja pop up -palveluidemme kehittämistä vuonna 2018 osana palveluverkkomme kehitystyötä. Etäpalvelussa asiakas saa Kelan palveluasiantuntijalta neuvoja kuvayhteydellä. Etäpalvelupisteitä oli vuoden 2018 lopussa 100. Niistä 20 on Pohjois-Suomessa sijaitsevia niin kutsuttuja Virtu-palvelupisteitä. Etäpalveluna asioitiin noin 4 300 kertaa.
Pop up -palvelu voi olla neuvontaa yksittäisessä tapahtumassa tai tilapäisessä, esimerkiksi kerran kuukaudessa auki olevassa palvelupisteessä. Pop up -tapahtumat ovat pidettyjä, koska palveluasiantuntija tulee asiakkaiden luokse sinne, missä asiakkaita on paljon ja neuvonnan tarve on suuri. Pop up -tapahtumia oli vuoden aikana noin 500, yli 3 kertaa enemmän kuin 2017. Pop up -palvelupisteissä asioitiin 8 700 kertaa.
Palvelupisteessä asioineista
56 %sai hoidettua asiansa kerralla kuntoon.
Puhelimessa asioineista
58 %sai hoidettua asiansa kerralla kuntoon.
Asioinnin helppoudesta ja vaivattomuudesta saimme arvosanan
7,35asteikolla 0–10.
Tahdomme kehittää palvelumme vaivattomuutta edelleen ja olemme panostaneet tähän eri tavoin vuoden 2018 aikana. Olemme tehneet esimerkiksi erilaisia kokeiluja asioinnin vaivattomuuden kehittämisestä robotiikan avulla. Yksi kokeiluista on vanhempainetuuksiin liittyvä chattirobotti-kokeilu. Kokeilua aiotaan jatkossa laajentaa.
Vuonna 2018 kokeilimme robotiikkaa etuuskäsittelyn automatisoinnissa. Työtä jatketaan vuonna 2019.
Tekoälyohjelma Aurora
Olemme mukana valtiovarainministeriön asettamassa kansallisessa tekoälyohjelma Auroran esiselvityshankkeessa. Vuonna 2018 selvitettiin elämäntilannekohtaisten kokeilujen avulla, miten voidaan mahdollistaa eri palveluntuottajien palveluista koostuvat sujuvat palvelupolut eri elämäntilanteissa ja -tapahtumissa. Esiselvityshankkeen osana valmistellaan myös kansallisen tekoälyohjelma Auroran kehitys- ja toteutussuunnitelma vuosille 2019–2022.
Syrjäytymisen ehkäisy
Vastuullisuustavoite 3:
Toimimme syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Syrjäytymisen ehkäisy on vastuullisuustyömme kulmakivi. Olemme panostaneet syrjäytymisen ehkäisyyn etuustoiminnan ja kuntoutuksen lisäksi muun muassa toimimalla erilaisilla yhteistyöfoorumeilla eriarvoisuuden vähentämiseksi. Olimme mukana muun muassa pääministeri Juha Sipilän asettamassa eriarvoisuustyöryhmässä, jonka raportti julkaistiin alkuvuonna 2018.
Olemme myös tehneet ehdotuksia ja tuottaneet tutkimustietoa yhdessä muiden toimijoiden kanssa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myös tämän kumppanuustyön kehittäminen on keskeinen toimenpiteemme syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Kelan asiantuntijat jalkautuivat Asunnottomien yöhön vuonna 2018. Asunnottomien yön tapahtumissa eri puolilla maata asunnottomilla oli mahdollisuus kysyä Kelan etuuksista ja saada neuvoa niiden hakemisessa.
Nuorten hyvinvoinnin tukeminen Ohjaamoissa
Vuonna 2018 panostimme nuorten hyvinvointia tukeviin toimiin. Olemme mukana muun muassa kansallisessa Ohjaamo-toiminnassa, jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Ohjaamot tarjoavat 15–29-vuotiaille nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua. Palvelua tuotetaan moniammatillisesti yli sektorirajojen.
Osassa Ohjaamoja järjestetään Kelan pop up –palvelua ja osassa Kelan tavoittaa puhelimella tai Skype-yhteydellä. Ohjaamon moniammatilliselle henkilökunnalle järjestetään koulutusta Kelan palveluista. Ohjaamoista ohjataan nuoria tarpeen mukaan Kelan matalan kynnyksen Nuotti-valmennukseen.
Yhteensä 1 281 nuorelle on myönnetty ammatillista kuntoutusta kevyemmin perustein: nuorelta ei ole edellytetty lääkärinlausuntoa kuntoutukseen pääsemiseksi ja kuntoutusta on voinut hakea suullisesti.
NEET-nuorten kuntoutuksen kehittäminen
NEET-nuorten (NEET = not in Employment, Education or Training) kuntoutuksen kehittämisen projektissa on edistetty työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevien 16–30-vuotiaiden nuorten pääsyä kuntoutuspalveluihin. Kaikkiaan 1 281 nuorelle on myönnetty ammatillista kuntoutusta tavallista kevyemmin perustein: nuorelta ei ole edellytetty lääkärinlausuntoa kuntoutukseen pääsemiseksi, ja kuntoutusta on voinut hakea suullisesti.
Osana projektia on kehitetty uudenlainen ammatillisen kuntoutuksen NUOTTI-valmennus, jossa nuori saa tuekseen hänen arkeensa jalkautuvan henkilökohtaisen valmentajan. NUOTTI-valmennuksessa voidaan edetä nuoren tahtiin ja esimerkiksi kannustaa häntä muihin ammatillisen kuntoutuksen palveluihin, mikä edistää nuoren pääsemistä ammatillisen kuntoutuksen piiriin aiempaa varhaisemmin.
Monimuotoisuus
Vastuullisuustavoite 4:
Kehitämme palvelujamme asiakkaidemme ja henkilöstömme monimuotoisuuden huomioimiseksi.
Olemme kehittäneet asiointitapojamme, jotta jokaisella asiakkaallamme on yhdenvertainen mahdollisuus asioida kanssamme. Vuoden 2018 aikana kehitimme etäpalveluja ja erilaisia viesti- ja chat-palveluja.
Asiakkaidemme mahdollisuudet asioida kanssamme ovat toimintamme perusta. Palveluidemme saavutettavuus näkyy monella eri tavalla: palvelukanavien laajana valikoimana, kieli- ja tulkkauspalveluina, erityiskäyttäjäryhmille kohdennettuina palveluina ja muun muassa selkokielisyyteen panostamisena.
Saavutettavuus on keskeistä myös verkkopalveluissamme. Verkkopalveluidemme saavutettavuuden kehittäminen oli keskeinen painopistealueemme vuonna 2018 ja työmme jatkuu edelleen. EU-direktiivi verkkopalveluiden saavutettavuudesta vaatii, että julkisten toimijoiden verkkopalvelut ovat saavutettavia viimeistään syyskuussa 2020. Saavutettava verkkopalvelu on tehty siten, että sen käyttäminen on mahdollista myös kaikille erityiskäyttäjäryhmille. Ymmärrettävistä ja helppokäyttöisistä palveluista hyötyvät kaikki Kelan asiakkaat.
Kela.fi-verkkosivuilla käytiin viime vuonna yli 44 miljoonaa kertaa. Yli puolet käynneistä tehtiin mobiililaitteilla.
Palvelumme saavutettavuus kytkeytyy myös digitukeen ja digisyrjäytymisen ehkäisyyn
Palvelupisteissämme ja puhelinpalvelussa asiakasta autetaan henkilökohtaisesti verkkoasioinnissa. Vuonna 2018 tukea verkkoasiointitilanteessa annettiin palvelupisteissä lähes 96 000 kertaa ja puhelimessa yli 13 000 kertaa. Opastusta varten oli mahdollista varata lisäksi aika palvelupisteeseen. Opastusta varten voi myös varata puhelinajan, jolloin Kelasta soitettiin asiakkaalle. Lisäksi Kelan verkkosivuilta löytyy runsaasti käyttövinkkejä ja opastusvideoita, joiden avulla voi tutustua verkkoasiointiin. Olemme myös panostaneet digitukeen ja digitukiyhteistyöhön valtakunnallisella ja paikallisella tasolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Kelaan toimitettiin vuonna 2018 yli 20,5 miljoonaa liitettä. Niistä verkossa lähetettiin 60 %. Vuotta aiemmin luku oli 53 %.
”Kelan palvelut ovat helposti saavutettavissa.”
57 %vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä.
”Asiani soveltui hoidettavaksi valitsemassani palvelukanavassa.” Saimme arvosanaksi
8,45asteikolla 0–10.
Yleistä neuvontaa sosiaalisessa mediassa
Olemme antaneet yleistä neuvontaa myös muun muassa Facebook-sivuillamme. Facebookissa jakamamme Kela-tärpit saivat vuonna 2018 Vuoden selväsanainen –palkinnon. Voittajan valitsi eduskunnan oikeusasiamies. Tärpit voi myös kuunnella, ja ne käännetään aina ruotsiksi.
Henkilöstön monimuotoisuuden huomioiminen
Olemme suuri työnantaja ja henkilöstömme monimuotoisuuden huomioiminen on keskeinen osa vastuullisuuttamme. Henkilöstömme on myös tarpeiltaan ja osaamiseltaan monimuotoista. Monimuotoisuus on Kelalle merkittävä voimavara. Henkilöstön monimuotoisuuden huomioimisella vahvistamme työhyvinvointia sekä uudistuvaa työ- ja organisaatiokulttuuria.
Henkilöstömme monimuotoisuuden huomioiminen merkitsee myös perheystävällisyyttä, johon tahdomme työnantajana panostaa. Vuoden 2018 henkilöstöbarometrin vastaajista 86,1 % koki voivansa sovittaa työnsä yhteen yksityiselämänsä kanssa. Vuonna 2017 luku oli 84,7 %.
Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisia työn tekemisen muotoja. Kotona tehtävä etätyö on työmuoto, jolla on myös merkittäviä ekologisia vaikutuksia. Kelalaisten tekemien kotietätyöpäivien määrä on kasvanut vuosi vuodelta ja vuonna 2018 määrä oli merkittävästi aiempia vuosia suurempi.
Käytämme työaikajoustoja työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi.
Vastuullisuus työnantajana
Vastuullisuustavoite 5:
Olemme vastuullinen työnantaja.
Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on Kelan tärkein voimavara. Vastuullisena työnantajana haluamme huolehtia henkilöstömme työhyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä. Osaamisen kehittämisen teemaa nostamme esille entisestään vuoden 2019 aikana.
Panostamme henkilöstömme työhyvinvointiin ja työntekijäkokemukseen.
Vuoden 2018 henkilöstöbarometrin mukaan henkilöstömme työtyytyväisyys oli hyvällä tasolla. Vastaajista 82,1 % oli tyytyväisiä työhönsä. Vuonna 2017 vastaava luku oli 82,2 %.
Olemme panostaneet henkilöstömme työhyvinvointiin eri tavoin. Yksi esimerkki on vuoden 2018 alussa käyttöön otettu vapaaehtoistyön kokeilu. Jokaisella kelalaisella oli halutessaan mahdollisuus käyttää vuoden 2018 aikana yksi iltapäivä vapaaehtoistyöhön, joka tukee hyvinvointia. Toivomme vapaaehtoistyön kokeilun kannustavan henkilöstöämme vapaaehtoistyöhön myös vapaa-ajallaan.
Vapaaehtoistyön tekeminen lisää avunsaajan ja vapaaehtoistyön tekijän hyvinvointia. Mahdollistamalla vapaaehtoistyön lisäämme myös asiakasymmärrystämme, kun pääsemme lähemmäksi avun tarvitsijoita. Näin vapaaehtoistyön mahdollistaminen kehittää myös palveluamme.
Kelan verenluovuttajien ryhmä sai vuonna 2018 kokoon 111 luovutusta. Tämä merkitsee laskennallisesti jopa 333:a* autettua potilasta.
(* = kun jokaisesta veripussista erotellaan punasolut, verihiutaleet, plasmavalmisteet)
Kestävän kehityksen viikko
Kestävän kehityksen viikko on Euroopan kestävän kehityksen verkoston (European Sustainable Development Network, ESDN) aloitteesta lanseerattu teemaviikko, jonka tavoitteena on aloittaa ja tehdä näkyväksi erilaisia kestävän kehityksen hankkeita ja projekteja ympäri Eurooppaa.
Euroopan kestävän kehityksen viikkoa vietettiin 30.5.–5.6.2018. Kela on osallistunut kestävän kehityksen teemaviikkoon vuosittain. Viikon valtakunnallisena teemana oli kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030. Kela valitsi toimintaohjelman tavoitteista painopisteikseen tasa-arvon edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen.
Viikon aikana teimme erilaisia tempauksia ja uutisointeja painopisteisiimme liittyen ja haastoimme kelalaisia mukaan kestävän kehityksen työhön.
Lapsi mukaan töihin -päivä
Syksyllä 2018 osallistuimme valtakunnalliseen Lapsi mukaan töihin -päivään. Kannustimme henkilöstöämme tuomaan lapsiaan tutustumiskäynnille työpaikalle. Tapahtuma oli osa Kelan Lapsiystävällinen työpaikka -hanketta.
Pride
Osallistuimme kesällä 2018 kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma Prideen.
Taloudellinen vastuullisuus
Vastuullisuustavoite 6:
Toimimme taloudellisesti kestävästi.
Taloudelliseen vastuullisuuteemme kuuluu se, että varmistamme toimintamme taloudellisen kestävyyden. Tämä tarkoittaa Kelan talouden pitkäjänteistä suunnittelua ja seurantaa, taloudellisten riskien hallintaa ja kustannusten ja hyötyjen huomioimista toiminnan kehittämisessä. Taloudelliseen vastuullisuuteemme kytkeytyy myös yhteiskunnallinen näkökulma, sillä teemme ennusteita ja arvioita Kelan etuusmenoista ja niiden kehityksestä.
Kehittämistyömme ja investointiemme painopisteenä vuonna 2018 on ollut digitalisaatio. Digitalisaatio kytkeytyy laaja-alaisesti kaikkeen toimintaamme asiakkaan asioinnista aina henkilöstönäkökulmaan asti. Sen vaikutukset heijastuvat sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen vastuullisuuteemme.
Taloudellinen panostuksemme digitalisaatioon kytkeytyy vahvasti palveluumme ja toimintamme organisointiin. Verkkoasiointi on Kelan monista palvelumuodoista ylivoimaisesti tehokkain. Se säästää Kelan ja yhteiskunnan varoja ja on myös asiakkaallemme vaivaton tapa asioida kanssamme.
Perinteisessä toimistopalvelussa yhden asiointikerran kustannus on noin 10 euroa ja verkkoasioinnissa muutamia kymmeniä senttejä.
Kelan toiminnan taloudelliseen kestävyyteen liittyy myös toimitilojemme tehokas käyttö. Suunnittelemme tulevat toimitilatarpeemme ja niihin tarvittavat investoinnit pitkäjänteisesti. Toimitilojen tehokas käyttö on myös ekologisesti vastuullista.
Toimitalojen tilatehokkuutemme kasvoi
7 %vuonna 2018.
Teimme myös kiertotalouskokeilun, jossa hyödynsimme vanhoja markkinointimateriaalejamme uusien tuotteiden tekemisessä.
Painopisteenä hankintojen vastuullisuuden kehittäminen
Taloudellisen vastuullisuuden kysymykset kytkeytyvät laajasti myös organisaatiomme ulkopuolelle taloudellisina, sosiaalisina ja ekologisina vaikutuksina. Keskeisenä esimerkkinä tästä on hankintojen vastuullisuus.
Yksi vastuullisuustyömme merkittävimmistä tavoitteista on hankintojen vastuullisuuden kehittäminen. Vuonna 2018 aloitimme työmme äitiyspakkauksen vastuullisuuden kehittämiseksi. Työn tavoitteena on kehittää erityisesti äitiyspakkauksen sosiaalista vastuullisuutta. Saimme äitiyspakkauksen vastuullisuudesta palautetta myös sidosryhmiltämme.
Jatkamme panostusta äitiyspakkauksen vastuullisuuteen myös vuonna 2019. Tavoitteenamme on entistä vastuullisempi äitiyspakkaus. Tulemme tarkastelemaan vastuullisuutta myös muissa hankinnoissamme. Niiden osalta suunnitelmamme tarkentuvat vuoden 2019 aikana.
Tavoitteenamme on entistä vastuullisempi äitiyspakkaus.
Vastuullinen sijoittaminen
Vastuullisuustavoite 7:
Sijoitamme varamme vastuullisesti.
Sijoitustoiminnassa Kela noudattaa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Uudistimme vastuullisen sijoittamisen periaatteemme vuoden 2019 sijoitussuunnitelman yhteydessä. Raportoimme vastuulliseen sijoittamiseen liittyvistä kysymyksistä Kelan hallitukselle ja tarvittaessa muille Kelan toimielimille sijoitustoiminnan raporttien yhteydessä. Tarkastelemme vuosittain vastuullisen sijoittamisen periaatteiden ajantasaisuutta sijoitussuunnitelman käsittelyn yhteydessä.
Ilmastotekoja
Vastuullisuustavoite 8:
Pienennämme hiilijalanjälkeämme.
Laskemme hiilijalanjälkemme ja panostamme sen pienentämiseen.
Olemme laskeneet vuosittaisen sisäisestä toiminnastamme aiheutuvan hiilijalanjälkemme jo vuodesta 2013 alkaen. Mukaan lasketut osa-alueet ovat energiankulutus, matkustaminen, toimistotarvike- ja kalustehankinnat, paperinkulutus sekä jätteet. Vuonna 2018 hiilijalanjälkemme pieneni mukaan laskettujen alueiden osalta edellisestä vuodesta lähes 14 %*. Merkittävin yksittäinen tekijä hiilijalanjälkemme pienenemisessä oli sähköenergian kulutuksesta aiheutuvien päästöjen väheneminen: Hanselin kilpailuttaman sopimuksen mukaan vuonna 2018 kuluttamamme sähkö oli 100 % uusiutuvalla energialla tuotettua ja sähköenergian hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 0 g/kWh.
(*= Energiankulutuksen laskentaa on täsmennetty aiemmasta ja luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edeltävän vuoden kanssa.)
Kelan hiilijalanjäljestä suurin osa muodostuu energiankulutuksesta. Maanlaajuinen palvelupisteverkostomme ja isot toimitalomme vaikuttavat hiilijalanjälkeemme ja erityisesti sähkön ja lämmityksen kulutukseemme.
Verkkoasioinnin kehittäminen on yksi merkittävä palvelumme hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä. Kehittämällä verkkopalvelujamme vaikutamme asiakkaamme asioinnin hiilijalanjälkeen erityisesti paperinkulutuksen ja palvelupisteisiin tehtävien asiointimatkojen vähenemisen myötä.
Osallistuimme valtakunnalliseen Energiansäästöviikkoon vuonna 2018. Viikon teemanamme oli kestävä työmatkaliikkuminen.
Kela Cycling -ryhmä
Kelalaisten oma KeCy, eli Kela Cycling -ryhmä, on osallistunut valtakunnalliseen Kilometrikisaan. KeCyläiset polkivat vuonna 2018 yhteensä 186 404 km. Kilometrjä karttui osallistujille keskimäärin 800. Vuonna 2017 vastaava luku oli 668. Autoiluun verrattuna hiilidioksipäästöjä säästyi vuonna 2018 yhteensä 32 620 kg.
Kestävän kehityksen sitoumukset
Lisäksi olemme tehneet kaksi kestävän kehityksen sitoumusta. Näistä uusimman teimme vuonna 2017, ja se liittyy vahvasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Julkaisimme yhdessä Finanssiala ry:n, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa yhteisen kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen, joka liittyi terveydenhuollon asiakirjojen digitalisointiin. Digitalisointi koski lääkärintodistus A:ta. Tavoitteena on, että 80 % niistä välitetään sähköisesti vuonna 2020.
Sitoumuksessa selvitetään uudistuksen ilmastovaikutukset laskemalla lääkärintodistusten välityksen hiilijalanjälki ja seuraamalla, miten se muuttuu, kun sähköisten todistusten määrä kasvaa. Laskennassa huomioidaan jokaisen osapuolen asiakirjaliikenne, kuten postitus ja paperinkulutus.
Vuonna 2018 valtaosa lääkärintodistuksista A välitettiin edelleen paperilla (632 473 kpl). Sähköisesti todistuksista välitettiin vuonna 2018 yhteensä 2 % (13 015 kpl). Lääkärintodistusten sähköinen välityspalvelu on tarkoitus ottaa laajempaan valtakunnalliseen käyttöön tulevina vuosina.
Tulevaisuuden näkymiä
Teimme monia vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen kytkeytyviä uudistuksia ja valmistelimme muutoksia, joiden vaikutukset näkyvät tulevina vuosina.
Vuoden 2018 keskeiset teemat nivoutuivat erityisesti hankintojemme vastuullisuuteen, eriarvoisuustyöhön ja syrjäytymisen ehkäisyyn, työhyvinvoinnin tukemiseen ja sen osana myös vapaaehtoistyön aloittamiseen.
Vastuullisuuden näkökulmasta katsottuna vuosi 2018 oli antoisa ja onnistuimme asettamissamme tavoitteissa melko hyvin. Kehitettävää on kuitenkin edelleen, ja se pitää meidät liikkeessä myös tulevina vastuullisuusvuosina.
Vuosi 2019 lupaa meille erilaisia kehittämisen teemoja. Mielenkiintoinen vastuullisuuteen kytkeytyvä teema on tekoälyn eettisen käytön periaatteiden määrittely. Vastuullisuuteen vaikuttaa sekin, että tulevana vuonna asiakkaamme saavat valita sähköisen päätöksen paperisen sijasta. Mahdollisuus tulee asteittain käyttöön vuoden 2019 aikana. Myös palveluverkkomme ja palveluidemme kehittäminen jatkuu vuonna 2019. Kehitämme muun muassa etäpalvelua, pop up -palveluita ja palveluita asiakkaille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea.
Tavoitteellisella ja kunnianhimoisella vastuullisuustyöllä edistämme kestävää kehitystä koko yhteiskunnassa.