Evästeiden avulla sivulla toimii paremmin ja keräämme tietoa sivuston käytöstä. Voit hallinnoida evästeasetuksiasi alta. Lue lisää evästekäytännöistä.
Pääjohtajan katsaus
Isona yhteiskunnallisena toimijana Kela tahtoo tähdätä vastuullisuudessa korkealle. Strategiamme tukee ja kannustaa meitä entistä vahvempaan vastuullisuustyöhön. Panostuksemme vastuullisuustyössä kantavat hedelmää: kädenjälkemme näkyy yhteiskunnallisena vaikuttavuutena erityisesti sosiaalisesti kestävän kehityksen saralla.
Sosiaalisesti kestävä kehitys on Kelan vastuullisuustyön painopiste. Sen päämääränä on turvata hyvinvoinnin edellytykset nykyisille ja tuleville sukupolville. Koronakriisin iskiessä vuonna 2020 tämä tehtävä korostui entisestään.
Kela on vuonna 2020 toiminut aktiivisesti muun muassa eriarvoisuuden vähentämiseksi. Olemme esimerkiksi kehittäneet kuntoutuspalveluitamme. Panostimme myös hakemustemme ja päätöstemme selkokielisyyteen. Palvelussamme ja toiminnassamme on vahva diginäkökulma, ja niitä kehitimme edelleen esimerkiksi saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Koronapandemian aikana olemme palvelleet asiakkaitamme entistä enemmän paitsi verkossa, niin myös puhelimitse ja ajanvarauspalveluilla.
Valtion organisaatioilta edellytetään vastuullisuusraportointia tulevaisuudessa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden mukaisesti. Toivotamme uudistuksen lämpimästi tervetulleeksi. Olemme Kelassa raportoineet vastuullisuustyöstämme jo vuodesta 2017 lähtien ja raportointia on jo kehitetty tulevien vaatimusten suuntaisesti. Tässä raportissa vastuullisuustyömme näkyy hieman uudenlaisessa viitekehyksessä, osana globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita.
Outi Antila
Kelan pääjohtaja
Vastuullinen johtaminen
Kelan vastuullisuustyö pohjautuu strategiaan ja Kelan lakisääteiseen tehtävään sosiaaliturvan toimeenpanijana. Sosiaaliturvan toimeenpanosta huolehtivana organisaationa toimintamme kytkeytyy erityisesti sosiaalisesti kestävään kehitykseen.
Vastuullinen johtaminen on yksi vastuullisuustyömme kulmakivistä. Avoin ja läpinäkyvä johtamiskulttuuri rakentaa luottamuksellista ilmapiiriä, jossa myös epäkohtien esiin tuominen on kannustettavaa. Johtajien esimerkki on tässä ensiarvoisen tärkeää.
Vuonna 2020 Kelassa uudistettiin johtamisjärjestelmä ja luotiin johtamisen periaatteet, jotka rakentavat koko organisaation läpileikkaavaa johtamiskulttuuria. Periaatteet ovat yhteisiä ja jaettuja pelisääntöjä, jotka ohjaavat arjen johtamista ja esihenkilötyötä. Johtamisen periaatteet on tarkoitettu jokaiselle kelalaiselle: myös heille joilla ei ole esihenkilövastuuta tai vastuuta töiden johtamisesta. Vastuullisuus ja eettiset periaatteet ovat osa johtamisjärjestelmää.
Vastuulliseen johtamiseen kuuluu katseen suuntaaminen tulevaisuuteen, mikä mahdollistaa kestävien päätösten ja ratkaisujen tekemisen tänään. Ennakointikyvykkyyden kasvattaminen oli yksi vuoden 2020 teema. Tämä työ jatkuu myös vuonna 2021. Kelassa uskotaan, että tulevaisuusajattelu kuuluu kaikille, mikä tarkoittaa laajaa henkilöstön osallistamista ja avointa viestintää, sidosryhmiä unohtamatta.
Eriarvoisuuden vähentäminen
Asiakaskuntamme on monimuotoinen ja asiakkaiden palvelutarpeet erilaiset. Olemme panostaneet palvelumme laatuun, jotta kaikilla asiakkaillamme olisi mahdollisuus yhdenvertaiseen ja vaivattomaan asiointiin kanssamme.
Kelalle on tärkeää, että asiakkaat voivat asioida kanssamme eri tavoilla. Olemme panostaneet tähän esimerkiksi kehittämällä asiointikanavia mahdollisimman kattaviksi. Yksi keskeinen tekijä on lisäksi palveluidemme saavutettavuus: palvelukanavien laaja valikoima, kieli- ja tulkkauspalvelut, erityiskäyttäjäryhmille kohdennettu palvelu ja esimerkiksi selkokielisyyteen panostaminen.
Julkaisimme uusia selkoesitteitä, joissa esitellään kaikki Kelan tuet ja palvelut selkosuomeksi ja -ruotsiksi. Lisäksi taittoa on väljennetty ja tietoa jaettu entistä helppotajuisemmiksi kokonaisuuksiksi.
Selkosuomi on oma suomen kielen muotonsa, jossa sanasto ja rakenteet on mukautettu helpommin ymmärrettäviksi. Selkomateriaaleista hyötyvät erityisesti henkilöt, joilla on muistisairauksia tai lukemisen ja oppimisen vaikeuksia, kehitysvammaiset sekä henkilöt, joille suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli.
Saamenkielisiä palveluita kehitettiin edelleen
Verkkopalvelujen myötä myös pienten kieliryhmien tarpeet voidaan ottaa huomioon. Kela julkaisi 6.2. vietettävänä saamelaisten kansallispäivänä uudistetut inarinsaamenkieliset verkkosivut, joilla kerrotaan aiempaa laajemmin Kelan etuuksista ja saamenkielisistä palveluista. Omankieliset verkko- ja etäpalvelut tukevat saamenkielisten vaivatonta asiointia asuinpaikasta riippumatta.
Kela huomioi kansallispäivän liputtamalla saamen lipulla päätoimitalossa Helsingin Töölössä. Juhlapäivä näkyi lisäksi Kelan sisäisessä viestinnässä. Kelalaiset osallistuivat myös juhlaan Inarissa.
Jatkoimme palveluverkkomme ja palveluidemme kehittämistä vuonna 2020. Kelan omia palvelupisteitä oli vuoden 2020 lopussa 145 ja teimme palveluyhteistyötä muiden viranomaisten kanssa 147:ssä asiointipisteessä. Lisäksi videoyhteyden Kelan palveluneuvojaan sai 79:n kunnan asiointipisteestä, muista etäpalvelupisteistä (36 kpl) tai Virtu-pisteistä (22 kpl). Palvelimme myös International House Helsingissä.
Tarjoamme asiakkaillemme myös apua verkkoasiointiin. Digituki on vakiintunut osa Kelan palvelua. Poikkeusaikana vuonna 2020 pääpaino oli etänä tarjottavassa digituessa. Lisäksi teimme aktiivisesti yhteistyötä eri toimijoiden, kuten Digi- ja väestöviraston sekä kirjastojen kanssa. Olimme myös mukana digituen alueellisissa kehittämishankkeissa.
Verkossa asioiville kehitimme chattibotteja, jotka pystyvät vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin helposti ja nopeasti kellonajasta riippumatta. Toteutimme nopealla aikataululla myös Korona-chattirobotin, joka auttaa asiakkaita yleisimmissä koronapandemian aiheuttamaan poikkeustilanteeseen liittyvissä kysymyksissä.
Kehitimme myös perustoimeentulotuen hakemusavustajan. Lisäksi julkaisimme hakemusavustajat perustoimeentulotuen ja vanhempainrahan hakemisen tueksi. Kehitimme myös ruotsinkielisen chattirobotin lapsiperhe-etuuksien yleisluonteisiin kysymyksiin. Vastaava suomenkielinen chattirobotti on ollut toiminnassa jo syksystä 2018 lähtien. Hakemusavustajat ovat Kelan chattiroboteista käytetyimpiä.
Koronapandemia vaikutti etuushakemusten määriin
Saimme 14,2 miljoonaa etuushakemusta vuonna 2020. Se on lähes miljoona hakemusta vähemmän kuin vuonna 2019. Sairaanhoitokorvausten määrän lasku oli suurin syy hakemusmäärien pienenemiseen, sillä yksityisen terveydenhuollon käynnit vähenivät koronapandemian vuoksi. Vuonna 2020 sairaanhoitokorvausten hakemusmäärä oli 9,2 miljoonaa (10,0 miljoonaa vuonna 2019).
Samaan aikaan joidenkin etuuksien hakemusmäärät kasvoivat voimakkaasti. Eniten kasvua oli työttömyysturvan (+44 %) ja yleisen asumistuen (+10 %) hakemuksissa. Suurin kasvu näkyi kuitenkin tartuntatautipäivärahan hakemisessa. Vuonna 2019 sitä maksettiin hieman yli sadalle henkilölle. Vuonna 2020 koronapandemia nosti tartuntatautipäivärahan hakemusmäärän yli 60 000:en.
Vuonna 2020 suurin osa asiakkaidemme asioinnista Kelassa siirtyi puhelimeen ja verkkoon. Kokonaisuudessaan verkkoasioinnin määrä on kasvanut Kelassa vuosi vuodelta. Verkkopalveluumme tunnistauduttiin 64,4 miljoonaa kertaa vuonna 2020. Asiakkaamme lähettivät Kelaan 3,6 miljoonaa suojattua viestiä ja toimittivat verkkopalvelun kautta yhteensä 16,9 miljoonaa liitettä.
etuushakemuksista tehtiin verkossa
74 %
Verkkoasiointi on Kelan eri palvelumuodoista suosituin ja tehokkain. Se on asiakkaallemme helppo ja vaivaton tapa asioida kanssamme. Verkkoasiointi säästää myös Kelan ja yhteiskunnan varoja. Perinteisessä toimistopalvelussa yhden asiointikerran kustannus on noin 10 euroa ja verkkoasioinnissa vain muutamia kymmeniä senttejä.
Toimistopalvelussa asiointikerran kustannus on hieman noussut koronapandemian aikana, sillä asiointi on siirtynyt enemmän puhelinpalveluun ja verkkoon. Verkkoasioinnin kehittäminen on lisäksi yksi merkittävä palvelumme hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä. Kehittämällä verkkopalvelujamme vaikutamme asiakkaamme asioinnin hiilijalanjälkeen erityisesti paperinkulutuksen ja palvelu- ja asiointipisteisiin tehtävien asiointimatkojen vähenemisen myötä.
Asiakaspalvelua somessa
Olemme vahvasti mukana sosiaalisessa mediassa ja asiakaspalvelua tarjoamme Instagramissa, Facebookissa ja Jodelissa. Kelan Instagramin seuraajamäärä on noussut voimakkaasti (180 %) vuodesta 2019, jolloin aloitimme kokeilun. Asiakkailta ja kumppaneilta saamamme palaute Instagram-viestinnästä on ollut positiivista. Järjestimme myös kyselytunteja Jodelissa kaksi kertaa viikossa, minkä avulla tavoitimme hyvin varsinkin opiskelijoita.
Kehitimme myös uusia palveluja nuorille. Toteutimme Mieli ry:n kanssa Sekasin Chat -kokeilun nuorten Kela-asioiden hoitoon. Palvelu oli suunnattu 18–25-vuotialle nuorille, joilla oli haasteita hoitaa Kela-asioitaan.
Yhtenä vastuullisuustyömme tavoitteena on vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa. Tavoite kytkeytyy erityisesti sosiaaliturvan lainsäädännön kehittämiseen. Vaikuttamalla lainsäädäntöön voimme osaltamme myös edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä. Julkaisemme vuosittain lainsäädännön kehittämissalkun, jonka kehittämiskohteet kohdistuvat sosiaaliturvaan liittyvän lainsäädännön ja toimeenpanon yksinkertaistamiseen ja etuuksien riittävän tason varmistamiseen. Kehittämissalkku toimitetaan tiedoksi Kelan valtuutetuille, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sekä lainvalmistelusta vastaaville ministeriöille.
Olemme panostaneet eriarvoisuuden vähentämiseen muun muassa toimimalla erilaisilla yhteistyöfoorumeilla. Tarjoamme asiantuntemustamme sosiaaliturvan kehittämiseksi Suomessa ja kansainvälisesti.
Tuotamme sosiaaliturvaan liittyvää tutkimus- ja tilastotietoa, jolla vaikutamme sosiaaliturvaan liittyvään päätöksentekoon ja tuomme tietoa osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Osallistumme esimerkiksi erilaisiin työryhmiin ja tapaamme päättäjiä ja muita sidosryhmiä. Asiantuntijamme käyvät eduskunnassa kuultavina ja jätämme eri aiheista lausuntoja. Viestimme tuottamastamme tiedosta eri kanavissa, mikä mahdollistaa sen laajan hyödyntämisen.
Kelan tutkimus kohdentuu pääosiltaan hallinnoimiimme etuuksiin ja sosiaaliturvajärjestelmän toimivuuteen. Tutkimme muun muassa toimeentulotuen käyttöä, sen kohdentumista ja pienituloisten kotitalouksien hyvinvointia. Kelan tutkimus tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kestävämmän yhteiskunnan rakentamisessa. Lisäksi Kelan tutkimuksessa keskitytään myös ekososiaalisiin kysymyksiin.
Tutkimusblogiamme luettiin vuonna 2020 yhteensä 98 999 kertaa. Vuonna 2019 lukukertoja oli 73 097. Kelan tutkimuksen Twitter-tilillä oli 11 654 seuraajaa. Vuonna 2019 seuraajia oli 10 300.
Kansallisen tason kestävän kehityksen työtä
Olemme aktiivisesti mukana kansallisessa kestävän kehityksen työssä. Vuonna 2020 jatkoimme toimintaamme Suomen kestävän kehityksen toimikunnan jäsenenä. Olimme myös mukana valmistelemassa vuosittaista kansallisen tason kestävän kehityksen seurantaa ja työstimme tekstin Yhteiskunnallinen eriarvoisuus –indikaattorikokonaisuuteen.
Terveyttä ja hyvinvointia
Olemme toimineet aktiivisesti eriarvoisuuden vähentämisen sekä terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamisen puolesta kehittämällä kuntoutuspalveluitamme. Onnistuneita palvelukokeiluja on myös otettu osaksi vakiintunutta palvelutarjontaamme.
Järjestimme muun muassa neuropsykiatrista kuntoutusta lapsille ja nuorille. Uusi moniammatillinen LAKU-perhekuntoutus tarjoaa käytännönläheistä tukea lapsille ja nuorille, joilla on neuropsykiatrinen häiriö. LAKU-perhekuntoutuksen keskeinen tavoite on lisätä tietoa ja ymmärrystä lapsen tai nuoren neuropsykiatrisesta häiriöstä. Kuntoutuksen keskiössä on arjen sujuvoittaminen. Tähän pyritään muun muassa vahvistamalla lapsen ja perheen vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä edistämällä yhteistyötä päiväkodin ja koulun kanssa. Kuntoutuksessa on myös mahdollista hyödyntää arvokasta vertaistukea.
LAKU-perhekuntoutusta toteutettiin hankemuotoisesti vuosina 2010–2018. Hanke osoitti vahvasti, että pitkäkestoiselle neuropsykiatriselle kuntoutukselle on tarvetta. Hankkeeseen osallistuneiden lasten vanhemmat arvioivat lasten empatiakyvyn vahvistuneen ja tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen haasteiden vähentyneen kuntoutuksen aikana. Lisäksi huoltajien kokema vanhemmuuteen liittyvä stressi väheni kuntoutuksen aikana.
Suunnittelimme ja käynnistimme myös uusia kuntoutuksen kehittämishankkeita. Yksi niistä on moniammatillinen Kela sairaalassa –projekti. Projektin tavoitteena on luoda Kelan ja erikoissairaanhoidon väliseen yhteistyöhön uusia toimintamalleja, joiden avulla asiakkaan kuntoutustarpeen tunnistamista ja kuntoutukseen ohjaamista voidaan kehittää. Projektin tarkoituksena on sujuvoittaa asiakkaan kuntoutuspolkuja sekä lisätä tietoa Kelan palveluista ja kuntoutusmahdollisuuksista terveydenhuollon toimijoille. Tiivis verkostoyhteistyö tukee asiakkaamme kuntoutuksen onnistumista.
Henkilöstön hyvinvointi
Kelan henkilöstön päivitetty Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma julkaistiin keväällä 2020.
Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on Kelan tärkein voimavara. Vastuullisena työnantajana haluamme huolehtia henkilöstömme työhyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä. Työntekijöillämme on mahdollisuus kehittää itseään ja osallistua sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin.
henkilöstöbarometrin vastaajista oli tyytyväisiä työhönsä
84 %
Vuoden 2020 henkilöstöbarometrin mukaan henkilöstömme työtyytyväisyys oli hyvällä tasolla: vastaajien työhyvinvoinnin keskiarvo oli kouluarvosanoilla mitattuna 8,2. Työhönsä tyytyväisiä oli vastaajista 84 prosenttia. Vuonna 2019 vastaava luku oli 81 prosenttia.
Koronapandemian aikana panostimme henkilöstömme hyvinvointiin eri tavoin. Tarjosimme henkilöstöllemme matalan kynnyksen Mielen chatti ja sparri-palveluja, jotka antavat varhaisen vaiheen tukea mielen hyvinvointiin ja terveyteen. Tarjosimme myös liikunnan tueksi erilaisia etäpalveluita. Lisäksi teimme fiilismittauksia, joilla seurasimme henkilöstömme työhyvinvoinnin tilaa.
Hyvinvointia vapaaehtoistyöllä
Jokaisella kelalaisella oli mahdollisuus käyttää vuoden 2020 aikana yksi iltapäivä työajalla vapaaehtoistoimintaan. Toivomme kokeilun kannustavan henkilöstöämme vapaaehtoistyöhön myös vapaa-ajallaan. Mahdollistamalla vapaaehtoistoiminnan lisäämme myös asiakasymmärrystämme, kun pääsemme lähemmäksi avun tarvitsijoita.
Kelalaisia kannustetaan myös verenluovutukseen. Kelalaisille verenluovuttajille kirjattiin vuonna 2020 yhteensä upeat 301 luovutusta. Järjestämme vuosittain myös Nälkäpäiväkeräyksen. Vuoden 2020 Kelan Nälkäpäivä-keräys tuotti yhteensä 5 477 euroa. Lahjoittajia oli kaikkiaan 437 henkilöä.
Digitalisaatio lisää joustavuutta työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Kotona tehtävällä etätyöllä on myös ekologisia vaikutuksia erityisesti työmatkojen jäädessä vähemmälle. Kelalaisten tekemien kotietätyöpäivien määrä on kasvanut vuosittain, ja koronakriisin vuoksi määrä kasvoi runsaasti verrattuna edeltäviin vuosiin. Vuoden 2020 etätyöpäivien määrä lähenteli jo miljoonaa päivää (999 279 pv), kun vuonna 2019 etätyöpäiviä pidettiin noin 250 000. Koronakriisi on myös opettanut meitä tekemään työtä uudella tavalla, mikä näkyy tilastoissa varmasti myös jatkossa.
Sukupuolten tasa-arvo
Toimimme vuonna 2020 kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma Helsinki Priden virallisena yhteistyökumppanina.
Kelan yhteistyö Helsinki Pride -yhteisön kanssa jatkui myös vuonna 2020. Yhteistyökumppanuus näkyi muun muassa Pride-viikon viestinnässä ja jalkautumisena itse tapahtumaan. Sateenkaariliput liehuivat Kelan päätalon lipputangoissa Pride–viikon ajan ja Kelan asiointipisteiden seinillä oli teemajulisteita. Kelan työntekijöille ja esihenkilöille järjestettiin syksyn aikana kolme sateenkaariteemoihin liittyvää koulutusta yhteistyössä Helsinki Priden kouluttajien kanssa. Kelan henkilöstön Sateenkaariverkosto sai Priden yhteydessä lisää jäseniä jäsenmäärän ollessa vuoden loppuun mennessä reilu 50.
Sateenkaariyhteistyötä valtionhallinnossa
Olemme mukana valtioneuvoston sateenkaariyhteistyöverkostossa, jonka tarkoituksena on parantaa valtioneuvoston sisäistä yhteistyötä ja koordinointia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvässä työssä sekä vahvistaa valtioneuvoston yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Verkostoon kuuluu Kelan edustajan lisäksi eri ministeriöiden edustajia, yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimistojen edustajat sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia. Verkoston toimintaa koordinoivat oikeusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
Henkilöstömme yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistaminen on keskeinen osa vastuullisuuttamme. Se merkitsee myös perheystävällisyyttä, johon tahdomme työnantajana panostaa. Vuonna 2020 Kela oli aktiivisesti muun muassa mukana Työsuojelurahaston rahoittamassa Väestöliiton Tasa-arvo ja isät -hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoista vanhemmuutta. Lisäksi hanke tukee tasa-arvoista ja erilaiset perhetilanteet huomioivaa työkulttuuria.
Vuonna 2020 kävimme myös keskustelua sukupuolineutraalien termien käytöstä. Suunnittelimme terminologiaamme aiempaa sukupuolineutraalimmaksi ja työmme tällä saralla jatkuu. Lisäksi teimme suunnitelman anonyymin rekrytoinnin kokeilusta. Siitäkin kerromme lisää jatkossa.
Vastuullista kuluttamista
Kelan kestävän talouden pohjana on pitkän aikavälin rahoituksen varmistaminen. Tuotamme yhteiskunnallisesti tärkeitä ennusteita ja arvioita Kelan etuusmenoista ja niiden kehityksestä. Kestävän talouden avulla varmistamme strategian toteutuksen onnistumista.
Tavoitteenamme on, että Kelan toiminta on taloudellisesti toimintakykyistä ja saavutamme pitkäjänteiset taloudelliset päämäärät.
Kelassa taloussuunnittelun pitkäjänteisyys tarkoittaa yli vuosien tapahtuvaa suunnittelua ja seurantaa, taloudellisten riskien hallintaa sekä kustannusten ja hyötyjen huomioimista toiminnan kehittämisessä. Tavoitteenamme on, että pystymme toimimaan aina vastuullisesti. Teemme säännöllisesti toimintaympäristön muutosten ennakointia ja toiminnan sopeuttamista kulloiseenkin taloustilanteeseen.
Koronapandemia ja laajamittainen etätyöhön siirtyminen vaikuttivat Kelan toimintakuluihin. Koronapandemiaan reagoitiin lisäämällä resursseja, mutta toisaalta etätyö toi jonkin verran kustannussäästöjä.
Hankintojen vastuullisuuden kehittäminen
Taloudellisen vastuullisuuden kysymykset kytkeytyvät myös hankintoihin. Yksi vastuullisuustyömme keskeisistä tavoitteista on vahvistaa Kelan hankintojen vastuullisuutta. Vuonna 2020 teimme uudet strategiset hankintalinjaukset. Loppuvuodesta hyväksyttyjen linjausten keskiössä on hankintojen vastuullisuuden kehittäminen kaikissa hankinnoissamme.
Tämä tarkoittaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti vastuullisia hankintoja. Hankinnat tulevat olemaan merkittävässä osassa vastuullisuustyötämme vuonna 2021.
Jatkoimme edelleen kehittämistyötä äitiyspakkauksen vastuullisuuden edistämiseksi. Käynnistimme vuoden 2022 äitiyspakkauksen tarjouskilpailun, jossa painotettiin vastuullisuutta ja laatua. Laadun painoarvo on 80 prosenttia ja hinnan 20 prosenttia hankinnasta. Laatua painotetaan näin aiempaa enemmän. Kaikilta äitiyspakkauksen tavarantoimittajilta pyydetään myös erilliset selvitykset, jos tuotteen valmistusmaa on sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmasta luokiteltu riskimaaksi.
Äitiyspakkauksen hankinnassa laadun painoarvo on
80 %
Vuonna 2020 aloitimme lisäksi yhteistyön äitiyspakkauksen hiilijalanjäljen määrittelyssä Aalto-yliopiston Design for Government -kurssin kanssa. Kela on Aalto-yliopiston kurssiin liittyvän projektin merkittävä sidosryhmä ja taustatietojen antaja. Projektin tarkoituksena on ehdottaa kriteerejä, jotka ohjaavat eri vuosien äitiyspakkauksen tuotevalintoja. Tavoitteena on myös kannustaa tavarantoimittajia kehittämään entistä kestävämpiä toimintatapoja. Lisäksi projektissa selvitetään, mitä julkisten palvelujen hankintaprosesseja hyödyttäviä lainsäädäntömuutoksia tarvittaisiin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ilmastotekoja
Olemme laskeneet vuosittaisen sisäisestä toiminnastamme aiheutuvan hiilijalanjälkemme vuodesta 2013 alkaen. Mukaan lasketut osa-alueet ovat energiankulutus, matkustaminen, toimistolaitteet, paperinkulutus sekä jätteet.
Osa-alueista jää lukemia myös laskennan ulkopuolelle, tai ne perustuvat osittain asiantuntija-arvioihin. Olemme kehittäneet laskentaa vuosittain ja tavoittelemme sen laajaa kattavuutta toiminnassamme.
Vuonna 2020 hiilijalanjälkemme pieneni mukaan laskettujen alueiden osalta edellisestä vuodesta yhden prosenttiyksikön. Energiankulutus on hiilijalanjälkemme ylivoimaisesti suurin osatekijä. Energian osalta kulutuksessamme ei tapahtunut merkittävää muutosta, sillä muun muassa kiinteistöjen ilmastointia tehostettiin ja lämmön talteenottoa vähennettiin koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Käyttämämme energia oli kuitenkin aiempaa vähäpäästöisempää, mikä vaikutti osaltaan hiilijalanjälkeemme.
Matkustaminen, paperinkulutus ja jätteiden määrät olivat Kelassa vuonna 2020 aiempaa huomattavasti vähäisempiä. Sen sijaan toimistolaitteiden osalta hankintamäärät kasvoivat, kun aiempaa huomattavasti suurempi osa työntekijöistä siirtyi etätöihin. Lisäksi toimistolaitteille asetetut päästökertoimet kasvoivat vuonna 2020. Tämä vaikutti toimistolaitteiden hankinnasta aiheutuvaan hiilijalanjälkeen, joka kasvoi merkittävästi.
Koronapandemian aiheuttama etätyön voimakas lisääntyminen oli yksi keskeinen tekijä monien hiilijalanjäljen osatekijöiden muutoksessa. Lisäksi koronapandemia lisäsi osaltaan Kelan henkilöstömäärää ja siten myös esimerkiksi laitehankintoja. Koronapandemian vaikutus Kelan hiilijalanjäljen kokonaisuuteen oli kaikkiaan merkittävä.
Vuonna 2020 suurin osa Kelan asiakkaiden asioinnista siirtyi puhelimeen ja verkkoon. Koronapandemia vaikutti toisaalta siis myös positiivisesti palvelun hiilijalanjälkeen erityisesti paperinkulutuksen ja palvelu- ja asiointipisteisiin tehtävien asiointimatkojen vähentyessä.
Panostuksia ruokailun hiilijalanjälkeen
Vuonna 2020 panostimme henkilöstöravintoloidemme palveluiden ympäristöystävällisyyteen. Vahvistimme ravintoloiden henkilökunnan osaamista kasvisruokatarjonnassa ja tavoittelimme näin myös kasvisruuan suosion kasvattamista. Panostimme luomutuotteiden tarjontaan ja uusien ekologisten raaka-aineiden käyttöön. Laajensimme ravintoloiden hävikkiruuan myyntiä, joka on kaikkinensa saanut henkilöstöltämme erinomaista palautetta.
Lisäksi järjestämämme kestävän kehityksen viikko painottui vuonna 2020 ruuan ilmastovaikutusten ja kasvisruokailun esille tuomiseen. Vuonna 2021 tavoitteenamme on laskea tarjoamamme ruuan hiilijalanjälki ja tarjota tieto ravintoloidemme asiakkaiden käyttöön entistä ympäristöystävällisempien ruokavalintojen tekemiseksi.
Tulevaisuuden näkymiä
Kelan vastuullisuutta ja kestävän kehityksen edistämistä tukevaa työtä uudistettiin vuonna 2020. Keskeiset vastuullisuusteemamme olivat hankintojen vastuullisuus, eriarvoisuustyö, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.
Vastuullisuuden näkökulmasta katsottuna vuosi oli monipuolinen ja onnistuimme asettamissamme tavoitteissa koronapandemian tuomien haasteiden valossa melko hyvin. Kehitettävää on kuitenkin edelleen, ja vuonna 2021 vastuullisuustyömme jatkuu.
Päivitämme vastuullisuustavoitteemme ja kehitämme uusia vastuullisuusindikaattoreita. Hankintojen vastuullisuuden osalta teemme muun muassa Code of Conduct –ohjeiston. Lisäksi otamme askeleita eteenpäin paperittomien päätösten ja lukuisten erilaisten digitaalisten kehittämistoimien osalta. Nämä ja monet muut vastuullisuuteen liittyvät tavoitteemme vievät meitä työssämme vahvasti eteenpäin.